Tiedotteet

Lehdistötiedote 9.9.2015
Julkaistavissa heti

Euroopan parlamentti kielsi hyljetuotteiden kaupan

Euroopan parlamentti on eilen päättänyt kieltää hyljetuotteiden kaupan lukuun ottamatta inuiittien pyytämiä hylkeitä. Taustalla on Maailman Kauppajärjestön päätös, jonka mukaan EU ei saa suosia omia kansalaisiaan Kanadan ja Norjan kustannuksella.

Euroopan unionin rajoitti voimakkaasti hyljetuotteiden kauppaa vuonna 2009. Tuolloin sallittiin Grönlannin alkuperäiskansojen harjoittamasta metsästyksestä saatujen hyljetuotteiden kauppa ja myös Itämerellä saaliiksi saaduista hylkeistä valmistettujen tuotteiden kauppa, kunhan metsästys toteutetaan eettisesti kestävällä tavalla. Toiminta ei myöskään saanut tuottaa voittoa.

Kanada ja Norja kantelivat EU:n päätöksestä Maailman Kauppajärjestöön, joka katsoi, että EU suosii päätöksessään omia kansalaisiaan Kanadan ja Norjan kustannuksella.

Maailman Kauppajärjestön päätöksen jälkeen Euroopan Unioni olisi voinut poistaa hyljekaupan rajoitukset tai kieltää sellaisten hyljetuotteiden kaupan, jotka on saatu metsästämällä epäeettisesti. Sen sijaan unioni valitsi linjan, jossa rajoituksia kiristetään entisestään ja esimerkiksi Itämerellä metsästetyistä hylkeistä valmistettujen tuotteiden kauppa kielletään kokonaan.

Euroopan parlamentin päätös syntyi sellaisten jäsenmaiden toimesta, joissa ei ole hylkeitä. Ruotsalaiset europarlamentaarikot ja suomalainen Miapetra Kumpula-Natri huomauttivat Euroopan parlamentin istunnossa, että päätös johtaa riistavarojen järkevän käytön vastaiseen tilanteeseen: hylkeiden metsästäminen on sallittua Itämerellä mutta saaliin hyötykäyttö ei.

Suomessa eduskunta on edellyttänyt, että harmaahylkeen metsästystä koskevia säännöksiä ja harmaahylkeiden kaupallista hyödyntämistä tulee helpottaa, koska hylkeiden kalastukselle ja kalankasvatukselle aiheuttamien vahinkojen rahallinen korvaaminen tulee kalliiksi. Itämeren harmaahyljekanta on kasvanut yli kaksinkertaiseksi 2000-luvulla. Viime vuonna hyljelaskennoissa nähtiin yli 30.000 hallia.

Lisätietoja:
><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>
TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. 0500 253 261
teemu.tast@kymp.net
www.merikala.fi
<>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< Lehdistötiedote 15.10.2010 Julkaistavissa heti Bussilla Kotkan kalamarkkinoille

Kotkan kalamarkkinat ovat Sapokan rannassa nyt viikonloppuna 16.-17. lokakuuta. Kotkan kalamarkkinoille ja Kotkan rakennusmessuille on mahdollista mennä nyt edullisesti linja-autolla. Etelä-Suomen Linjaliikenteen bussi lähtee sekä lauantaina että sunnuntaina kello 10?15 tasatunnein Karhulasta. Kello 13:n vuoroa ei kuitenkaan ajeta. Ruonalasta Sapokkaan auto lähtee aina vartin yli ja Sapokasta takaisin päin puolelta ja Ruonalasta Karhulaan varttia vaille. Sapokassa päätepysäkki on Maretariumin pohjoispuolella. Bussiin astuminen maksaa euron. Alla on bussin aikataulu ja reitti. Kyytiin voi nousta kaikilta pysäkeiltä matkan varrelta. Alle 15-vuotiaat matkustavat ilmaiseksi.

Karhula Ruonala Sapokka
10:00 ——- > 10:15 ——- > 10:30
11:00 ——- > 11:15 ——- > 11:30
12:00 < ——- 11:45 < ——- 11:30
12:00 ——- > 12:15 ——- > 12:30 tauko 12:30-13:30
14:00 < ——- 13:45 < ——- 13:30
14:00 ——- > 14:15 ——- > 14:30
15:00 < ——- 14:45 < ——- 14:30
15:00 ——- > 15:15 ——- > 15:30
16:30 < ——- 16:15 < ——- 16:00

Markkinabussin reitti:

Karhulan linja-autoasema – Vesitorninkatu – Kyminlinnantie – Sutelantie – Mussalontie – Ruonalan palloiluhalli – Mussalontie – Merituulentie Sapokka – Ruotsinsalmenkatu – Keskuskatu- Ruukinkatu – Kirkkokatu- Hyväntuulentie – Merituulentie – Mussalontie – Ruonalan palloiluhalli – Mussalontie- – Sutelantie – Kyminlinnantie – Vesitorninkatu – Karhulan linja-autoasema

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 0500 253 261
Messupäällikkö Heli Vartiainen, Kymenlaakson Messut, puh. 0400 187 022

 

—-

Lehdistötiedote 11.10.2010
Julkaistavissa heti

Kotkan kalamarkkinat ensi viikonloppuna

Kotkan kalamarkkinat järjestetään Kotkan keskustan etelälaidalla Sapokan rannassa ensi viikonloppuna 16.?17. lokakuuta. Myyntiaika on lauantaina ja sunnuntaina kello 10?16. Kalamarkkinat avaa lauantaina kello 12.00 Kymen Sanomien uusi päätoimittaja, Hailin Ystäväin Seuran puheenjohtaja Jenni Järvelä.

Heti avauksen jälkeen kalamarkkinoiden ohjelmassa on Lasten kulttuurikeskuksen järjestämä Lohi ui ohi ?konsertti lauantaina kello 12.30 ja 13.30. Konsertissa musisoivat Marjatta Meritähti ja Kosti ?Komo? Kotiranta. Muutoin markkinoiden musikanttina toimii ?Hailii happamii?-levytyksestään tunnettu Kari Hillo.

Tämän syksyn kalamarkkinoiden teemakalana on siika, jonka ympärille keskittyvät myös kalankäsittelyesitykset. Veistä heiluttelee kotkalainen Esa Korkeamäki, joka leipätyökseen vetää Kalistus-hanketta Cursor Oy:ssä. Esityksiä on lauantaina kello 10.30, 12.15 ja 14.30 ja sunnuntaina kello 10.30 ja 12.30. Kymen tötteröpäiset keittiömestarit loihtivat kalankäsittelyesitysten kaloista maistiaisia.

Kotka Maretarium on avoinna markkinapäivinä kello 10?17 ja markkinoiden aikana sisään pääsee kaksi yhden hinnalla näyttämällä Kymen Sanomien, Etelä-Saimaan tai Kouvolan Sanomien etukorttia. Maretariumista löytyvät useimmat Suomen kalalajit.

Samaan aikaan Kotkan kalamarkkinoiden kanssa on Kotkan rakennusmessut Ruonalan urheiluhallissa. Karhulan, Ruonalan ja Sapokan välille on järjestetty euron hintainen bussikuljetus lauantaina ja sunnuntaina.

Kotkan kalamarkkina-alueena on Maretariumin ja Sapokanlahden välinen alue Kotkansaaren etelälaidalla. Kotkan kalamarkkinoilla on tarjolla kalaa ja kalajalosteita, kalaruokia, kalastusvälineitä, veitsiä ja muuta kalaan ja kalastukseen liittyvää tavaraa. Markkina-alueelle on luonnollisesti vapaa pääsy ? mutta ethän tuo koiraa mukanasi!

Kalamarkkinoiden järjestelyistä päävastuun kantaa Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto. Hankkeessa ovat mukana myös Kotka Maretarium, Kymen Sanomat, Kotkan kaupunki, Kotkan Kauppatie, Kymen Keittiömestarit, Tulikukko ja Meri Cafe Kristina. Sapokan alueella liikkuvien on hyvä huomioida, että Sapokankatu on markkinoiden aikana suljettu liikenteeltä Tulikukon mutkan ja Ruotsinsalmenkadun väliseltä alueelta.

Lisätietoja:

Kalastusmestari Risto Soljento, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 050 578 08 30
Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 0500 253 261
Toimitusjohtaja Sari Saukkonen, Kotka Maretarium, puh. 040 311 03 31
Lasten kulttuurisihteeri Heli Toikka, puh. 040 587 3416 (lastenkonsertti)
Projektipäällikkö Esa Korkeamäki, puh. 040 190 2556 (kalankäsittelyesitykset)

 

—-

Lehdistötiedote 8.10.10
Julkaistavissa heti

Helsingin silakkamarkkinat ovat sujuneet hienossa syyssäässä

Upea syyssää on suosinut tänä vuonna Helsingin silakkamarkkinoita. Kolera-altaan länsireunalle kiinnittyneistä ammattikalastajien veneistä osa lähti kotimatkalle jo eilen, kun kaikki kala oli myyty. Viime vuonna samaan aikaan sää oli sateinen ja menekki oli huomattavasti heikompi.

Kouvolan ja Kotkan ruotsinkieliset koulut tekevät retken silakkamarkkinoille tänään perjantaina 8. lokakuuta. Retken järjestäjää Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, joka on saanut retken järjestämiseen rahoitusta säätiöltä nimeltä Svenska Folkskolans Vänner. Näin koululaisille tarjoutuu mahdollisuus nähdä oikeita kaloja ja kalastajia ja myös tutustua suomalaiseen saaristokulttuuriin. Matkaan lähdetään Kouvolasta ja Kotkasta kello 8 ja takaisin lähtöpisteissä ollaan kello 15.

Lisätietoja:

><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
www.merikala.fi
teemu.tast at kymp.net

<>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <><

 

—-

Lehdistötiedote 20.8.2010
Julkaistavissa heti

Hellekesän lohisaalis heikko Suomenlahdella

Hellekesän lohisaalis Suomenlahdella jäi heikoksi. Tämä on voinut johtua siitä, että meressä on niukasti lohta. Toinen mahdollisuus on se, että lohet ovat uineet huonosti rysään lämpimässä vedessä.

Aikaisempina hellekesinä kalastajat ovat pyytäneet lohta syvemmälle upotetuilla ajoverkoilla, mutta nyt se ei ole enää mahdollista, kun Euroopan unioni on kieltänyt ajoverkkojen käytön pikkuvalaiden suojelemiseksi. Suomenlahdella ei ole pikkuvalaita. Kun ajoverkkokielto tuli, ministerit lupasivat, että vahingot korvataan, mutta käytännössä vain harva kalastaja on saanut korvauksia.

Myös hylkeet ovat heikentäneet lohenkalastuksen tulosta. Hyljevahinkoja on torjuttu käyttämällä ruotsalaisia hylkeenkestäviä ponttonirysiä (push up -rysiä), mutta nyt hylkeet ovat alkaneet vierailla entistä enemmän myös näissä. Kymen riistanhoitopiirissä ammuttiin heinäkuun lopussa päättyneellä metsästyskaudella 2009-10 kaksikymmentä harmaahyljettä eli hallia. Kiintiössä olisi ollut mahdollisuus 36 hallin ampumiseen, mutta kevään jääolot eivät olleet suosiolliset Kymen merialueella tapahtuvan metsästyksen kannalta.

Toiminnanjohtaja Teemu Tast kertoo pitää Pyhtään saaristomarkkinoilla tänään kello 14 alustuksen aiheesta ?Menevätkö kalat hylkeiden suihin?? ja kello 16 alustuksen aiheesta Pyhtään kalat ja kalastus.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, 0500-253 261

—-

Lehdistötiedote 20.8.2010
Julkaistavissa heti

Kuhaa istutetaan Pyhtään saaristomarkkinoilla

Pyhtään saaristomarkkinoilla Lököressä istutetaan Suomenlahteen tänään noin tuhat kuhanpoikasta. Istutuksen kustantavat Siltakylän-Myllykylän kalastuslupa-alue ja Heinlahden kalastuskunta. Kuhan poikaset on kasvattanut Kilpilohi Oy Hartolasta. Istutus tapahtuu noin kello 14-15.

Kuhan poikaset istutetaan kesän vanhoina ja 7-10 sentin mittaisina. Ne on kasvatettu tähän kokoon luonnonravintolammikoissa. Lammikot tyhjennetään talveksi ja täytetään keväällä sulamisvesillä. Kalanpoikaset käyttävät ravinnokseen lammikoihin syntyviä äyriäisiä, hyönteisiä ja muita pikkueläimiä.

Kuha kasvaa luonnonvesissä suhteellisen hitaasti. 40 sentin mitan saavuttamiseen menee 5-6 vuotta. Kuha on sameiden ja lämpimien vesien kala, joka hyötyy ilmaston lämpenemisestä ja vesistöjen lievästä rehevöitymisestä. Kuha on myös arvostettu saalis- ja talouskala.

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, p. 0500-253 261

 

—-

Lehdistötiedote 26.3.2010
Julkaistavissa heti

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto istutti lähes miljoona kalanpoikasta vuonna 2009

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ja Etelä-Suomen Kalastusvakuutusyhdistys pitävät vuosikokouksensa perjantaina 26. maaliskuuta Kotkan klubilla. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto on Suomenlahden rannikolla toimiva kalatalouden neuvontajärjestö, joka kuuluu osana Kalatalouden Keskusliiton valtakunnalliseen järjestökenttään. Liiton jäseninä on kalastusalueita, kalastuskuntia, kalastusseuroja ja yksittäisiä kalastajia. Tämänpäiväisessä kokouksessa esitelmöi Heikki Auvinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta ajankohtaisesta aiheesta ”Mitä merimetso syö”.

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto istutti vuonna 2009 kaloja noin 955.000 yksilöä. Istutustapahtumia oli kaikkiaan 73 kpl ja istutusten arvo oli noin 122 000 euroa. Rahallisesti merkittävimmässä osassa olivat yksikesäiset siikaistukkaat. Kaikkiaan siikaistutukset muodostivat noin 40 prosenttia kaikkien istutusten arvosta. Rahallisesti kakkossijalla oli meritaimen ja kolmantena merilohi. Istutukset olivat pääosin kalastuskuntien, kalastusalueiden ja kalastusseurojen kustantamia, mutta mukana oli myös teollisuudelle ja kunnille määrättyjä istutusvelvoitteita. Istutukset jakautuivat seuraavasti:

Ankerias 13.200 kpl
Hauki, vastakuoriutunut 20.000 kpl
Karppi 80 kpl
Kuha 42.225 kpl
Merilohi 6.000 kpl
Meritaimen 21.221 kpl
Vaellussiika, vastakuoriutunut 600.000 kpl
Vaellussiika, kesänvanha 244.248 kpl
Saaristosiika, kesänvanha 9.000 kpl

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto huolehti harmaahylkeen metsästyksestä Kymen riistanhoitopiirin merialueella. Hallikaatoja ilmoitettiin viime vuoden aikana 21.

Kotkan kalamarkkinat järjestettiin vuonna 2009 kahdesti, toukokuussa ja lokakuussa. Kävijöitä tapahtumissa oli yhteensä noin 30.000. Teemakalana oli keväällä särki ja syksyllä silakka.

Vaellussiian mätiä hankittiin haudontaan Kymijoen Ahvenkoskelta noin 100 litraa. Myös Korkeakoskella kokeiltiin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin lippopyyntiä, mutta Korkeakoskelle nousi huonosti siikaa, mihin syynä olivat ilmeisesti Kotkan Huumanpohjan viemärityöt.

Liitolla oli käynnissä Leader-rahoitteinen projekti Käpy kouraan, jossa opetettiin maaseudun asukkaille pyydysrakennusta ja kalan käsittelyä. Liitto järjesti myös kalastusaiheisia retkiä Kymenlaakson rannikon kouluille.

Ammattikalastajien kalastusvälineille ei sattunut viime vuonna suuria vahinkoja. Etelä-Suomen Kalastusvakuutusyhdistys korvasi vuonna 2009 yhteensä 3 kalastusaluksille ja pyydyksille sattunutta vahinkoa, joiden arvo oli 4.500 euroa. Yhdistyksen vakuutuskanta oli noin 2,4 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
www.merikala.fi
teemu.tast at kymp.net

<>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <><

 

—-

Lehdistötiedote 23.12.2009
Julkaistavissa heti

Nord Streamin kaasuputki samentaa itäistä Suomenlahtea

Nord Stream suunnittelee kahta merenalaista kaasuputkea Venäjältä Saksaan. Putket on tarkoitus johtaa mereen Säkkijärven Satamalahdella alle 20 kilometrin päässä nyky-Suomen rajasta. Alkumatkasta putkille kaivetaan pehmeään pohjaan uoma, joka peitetään putken asentamisen jälkeen. Suurimmat samennusvaikutukset ovat odotettavissa näistä työvaiheista.

Suomenlahden pohjoisrannalla vallitseva virtaussuunta on idästä länteen ja tämä on myös putkityöstä aiheutuvan samennuksen odotettu leviämissuunta. Putkiyhtiön teettämän ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan samennusvaikutuksen ei kuitenkaan pitäisi yltää ?normaaleissa sääoloissa? nykyisen Suomen puolelle. Siitä, miten samennus leviää esimerkiksi itätuulella, ei ole tehty erillistä selvitystä. Putkityön aiheuttama samennus voi vaikuttaa myös vaelluskalojen liikkeisiin.

Nord Stream hakee parhaillaan Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta lupaa putkilinjan asentamiseen. Ympäristölupavirasto käsittelee kuitenkin asiaa vain siltä osin kuin putkilinja kulkee Suomen talousvyöhykkeellä. Suomen vyöhykkeelle putkilinja tulee vasta Loviisan kohdalla. Alkumatkasta Venäjän puolelta tulevat vaikutukset jäävät ympäristölupaviraston arvioinnin ulkopuolelle, vaikka etenkin täällä vaikutukset saattavat näkyä myös Suomen puolella.

Kaasuputkityön vesistövaikutusten seurantaan ollaan perustamassa kaksi automaattista näytteenottopistettä, joista toinen tulisi läntiselle Suomenlahdelle ja toinen lähelle Kotkan majakkaa. Näillä alueilla samenemisvaikutus jäänee varsin pieneksi. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, Kotkan ja Haminan kalastusalueet, Haapasaaren osakaskunta ja Virolahden alueen kalastajat ovat tänään jättäneet Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle muistutuksen, jossa vaaditaan, että Virolahden Huovariin perustettaisiin kolmas näytteenottopiste, koska siellä todennäköisyys havaita jotakin on huomattavasti suurempi kuin Kotkan majakalla tai läntisellä Suomenlahdella. Kalatalousyhteisöt vaativat myös, että samennuksen vaikutukset kalojen liikkeisiin selvitetään asianmukaisesti.

Putkilinja koskettaa myös kolmea Itäiselle Suomenlahdelle Venäjän puolelle sijoittunutta sopimusaluetta, joilla suomalaiset saivat kalastaa vuoteen 1998 asti. Tuolloin Venäjä irtisanoi sopimuksen. Euroopan unioni on yrittänyt neuvotella uudesta sopimuksesta Venäjän kanssa mutta asia ei ole edistynyt.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 0500-253 261

 

—-

Lehdistötiedote 9.12.2009
Julkaistavissa heti

Meritaimenen pyyntiä koskevat säädökset ovat epäselviä

Meritaimenen verkkopyyntiä koskevien säädösten tulkinta on herättänyt paljon epäselvyyttä Itäisellä Suomenlahdella.

Kalastusasetuksessa säädetään, että ?langasta kudotun pyydyksen pienimmän sallitun silmäkoon tulee olla merilohta ja meritaimenta pyydettäessä ajoverkossa sekä pintaan tai pinnan läheisyyteen ulottuvassa ankkuroidussa verkossa 157 millimetriä?. Tämä vastaa verkon solmuväliä 80 millimetriä.

Alueellinen kalatalousviranomainen on tulkinnut, että asetuksen maininta ?pintaan tai pinnan läheisyyteen ulottuvasta ankkuroidusta verkosta? koskee myös ankkuroimattomia verkkoja. Tulkinta ei välttämättä ole oikea.

Kalastusasetukseen tuli keväällä 2008 uusi määritelmä, jonka mukaan pohjaverkolla ja pohjaverkkopyydyksellä tarkoitetaan pohjaan asetettua verkkoa, joka ei ulotu kolmea metriä lähemmäksi veden pintaa. Vastaavasti pintaverkolla ja pintaverkkopyydyksellä tarkoitetaan pintaan tai lähemmäksi kuin kolme metriä pinnasta asetettua verkkoa.

Tämä pohja- ja pintaverkon määritelmä otettiin kalastusasetukseen ilman tavanomaista valmistelua lohiasetuksen säätämisen yhteydessä. Se ei ehkä edusta parasta mahdollista lainsäädäntöä. Merenpinnan korkeus voi vaihdella varsin paljon. Verkko, joka on tänään pintaverkko, voikin huomenna olla pohjaverkko.

Kotkan, Haminan ja Pyhtään kalastusalue ovat päättäneet, että kaikessa taimenen verkkopyynnissä on käytettävä solmuväliltään vähintään 60 millimetrin verkkoja.

Verkon solmuvälirajoitusten tarkoituksena on, että taimenia ei pyydettäisi liian pieninä.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. (05) 218 24 22 (tänään tavoitettavissa vain tästä numerosta)

 

—-

Lehdistötiedote 16.10.2009
Julkaistavissa heti

Kotkan kalamarkkinat ensi viikonloppuna

Kotkan kalamarkkinat järjestetään Kotkan keskustan etelälaidalla Sapokan rannassa nyt viikonloppuna 17.-18. toukokuuta. Myyntiaika on lauantaina ja sunnuntaina kello 10-16. Markkinoiden teemakalana on silakka eli haili. Tori on tulossa täyteen myyjiä. Kansainvälistä väriä tuovat myyjät Virosta ja Latviasta.

Kalamarkkinat avaa lauantaina kello 12.00 Saaristoasiain Neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mikaela Nylander Porvoosta. (Avaajaksi pyydettiin ensin tunnettua silakan ystävää, valtioneuvos Harri Holkeria, joka ei ollut käytettävissä mutta toivotti tapahtumalle parhainta menestystä.)

Teemakala hailin ympärille keskittyvät myös kalankäsittelyesitykset. Käsittelijänä on kotkalaisille tuttu taituri Kari Nyberg Helsingistä. Esityksiä on molempina päivinä kello 10.30, 12.30 ja 14.00. Kari Nybergiltä on keväällä ilmestynyt kirja ?Kesämökin kalaherkut?, jonka hän on laatinut yhdessä Jaana Vetikon ja Veikko Rinteen kanssa. Markkinoiden musikanttina toimii ?Hailii happamii?-levytyksestään tunnettu Kari Hillo.

Markkinoiden teemakalaa silakkaa luonnehditaan WWF:n tuoreessa tiedotteessa seuraavasti: ”Itämeren silakka on suomalaisille erinomainen ja maukas ravinnonlähde. Silakkaa pyydetään lähialueilta, se on kuluttajalle edullista ja kestävä valinta lautaselle. Suomalaista silakkaa ei vaivaa laiton kalastus tai suuret sivusaaliit, kuten monia suuria tuontikaloja.”

Maretarium on avoinna markkinapäivinä kello 10-17 ja markkinoiden aikana sisään pääsee kaksi yhden hinnalla näyttämällä Kymen Sanomien, Etelä-Saimaan tai Kouvolan Sanomien etukorttia. Maretariumista löytyvät useimmat Suomen kalalajit ja tällä hetkellä erikoisuutena myös Jäämereltä tuotu kuningasrapu.

Markkina-alueena on Maretariumin ja Sapokanlahden välinen alue Kotkansaaren etelälaidalla. Kotkan kalamarkkinoilla on tarjolla kalaa ja kalajalosteita, kalaruokia, kalastusvälineitä, veitsiä ja muuta kalaan ja kalastukseen liittyvää tavaraa ja markkina-alueelle on luonnollisesti vapaa pääsy.

Järjestäjät muistuttavat, että markkina-alueelle ei saa tuoda koiria eikä muita kotieläimiä edes kytkettyinä (poikkeuksina näkövammaisten opaskoirat ja vastaavat). Kielto perustuu järjestyslakiin. Sapokan alueella liikkuvien on hyvä huomioida, että Sapokankatu on markkinoiden aikana suljettu liikenteeltä Tulikukon mutkan ja Ruotsinsalmenkadun väliseltä alueelta.

Lisätietoja:

Kalastusmestari Risto Soljento, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 050-578 08 30
Kansanedustaja Mikaela Nylander, puh. (09) 4323029, avustaja Anna Juntunen puh (09) 4324029
Toimitusjohtaja Sari Saukkonen, Kotka Maretarium, puh. 040-311 03 31
Tutkija Kari Nyberg, Helsingin yliopisto, puh. (09) 191 58 991
Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 0500-253 261

 

—-

Lehdistötiedote 23.9.2009
Julkaistavissa heti

Merimetso aiheuttaa merkittäviä kalataloushaittoja

Merimetso aiheuttaa merkittäviä ongelmia kalataloudelle. Suurimmat haitat liittyvät siihen, että merimetsot nokkivat ja syövät pyydyksiin tarttuneita ja kalankasvatusaltaissa uivia kaloja ja tekevät pyydyksiin reikiä. Nokituilla kaloilla ei ole myyntiarvoa.

Merimetson alalaji sinensis on alkanut pesiä Suomessa vuonna 1995 ja kanta on kasvanut räjähdysmäisesti. Tämä alalaji ei ole aikaisemmin pesinyt Suomessa. Pohjoinen alalaji carbo on pesinyt Suomessa viimeksi 1900-luvun alussa, jolloin Petsamo kuului Suomeen.

Merimetsokeskustelussa on esitetty monia virheellisiä tietoja. Yksi yleisimmistä on väite siitä, että päätös merimetson metsästyksen aloittamisesta pitäisi tehdä EU:n tasolla. Tämä ei pidä paikkaansa. Lintudirektiivin 9 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat antaa metsästyslupia muun muassa kasviston suojelemiseksi ja kotieläimille ja kalavesille koituvan vakavan vaaran estämiseksi.

Merimetsoa metsästetään lintudirektiivin nojalla useissa EU-maissa, meitä lähellä muun muassa Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Ruotsissa ammutaan vuosittain noin 4.000 merimetsoa. Perämeren Ruotsin puoleisella rannikolla merimetson suojametsästys kalanpyydysten läheisyydessä on sallittua toukokuun puolivälistä vuoden loppuun. Lisäksi muualla kuin luonnonsuojelualueilla on sallittua puhkoa merimetson munia, mutta puhkomisaikeista pitää ilmoittaa etukäteen lääninhallitukseen.

Suomessakin hallitusohjelman mukaan ”sallitaan merimetsojen kannan kasvun rajoittaminen erityisillä ongelma-alueilla”, mutta ohjelmaa ei ole tältä osin toteutettu. Tämä on johtanut kansalaistottelemattomuuteen ja ohjaamattomaan merimetson pesien hävitykseen. Ohjatun ja säädellyn vahinkojen torjumisen salliminen samaan tapaan kuin Ruotsissa vähentäisi todennäköisesti ilkivaltaa.

Lisätietoja:

><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
www.merikala.fi
teemu.tast at kymp.net

<>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <><

 

—-

Lehdistötiedote 4.9.2009
Julkaistavissa heti

Kymen hallikiintiö kasvoi 36:een

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Kymen riistanhoitopiirille elokuun alussa alkaneeksi metsästysvuodeksi 2009-10 luvan 36 harmaahylkeen eli hallin metsästykseen. Riistanhoitopiiri on myöntänyt luvan kokonaisuudessaan Etelä-Suomen Merikalastajain Liitolle. Uudenmaan ja Kymen riistanhoitopiirit jättivät jakamatta kymmenen hallilupaa, jotka voidaan ottaa käyttöön, jos kiintiö tulee täyteen jommankumman piirin alueella.

Metsästysvuonna 2008-09 (1.8.2008-31.7.2009) Kymen piirin kiintiö oli 25 hallia. Ilmoitettuja kaatoja oli 23, joten luvista kaksi jäi käyttämättä. Kaadoista yhdeksän tapahtui Kotkan saaristossa, kahdeksan Haminassa, kolme Pyhtäällä ja kolme Virolahdella. Kaadoista kaksi tapahtui rysän ääreltä ja neljä kalanviljelyaltaalta. Ajallisesti metsästys painottui huhtikuuhun (10 kaatoa).

Itämeren harmaahyljekanta kasvaa noin 10 prosenttia vuodessa. Suomen vesillä nähtiin viime vuoden laskennoissa noin 9.700 hallia. Kaikkia hylkeitä ei luonnollisestikaan nähdä. Hylkeiden kalataloudelle aiheuttamat vahingot ovat Suomessa tätä nykyä miljoonia euroja vuodessa.

Hallin metsästys Kymen merialueella tapahtuu Etelä-Suomen Merikalastajain Liitolle myönnetyllä yhteisluvalla. Lupaan liitytään kuittaamalla luvan säännöt liiton toimistossa (Mariankatu 18 A 10, 48100 Kotka) ja suorittamalla lupamaksu 10 euroa. Kymen merialueen hallikiintiön ja metsästysmäärien kehitys vuosina 2002-09 on esitetty Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton kotisivuilla osoitteessa www.merikala.fi/hyljeprojekti.html.

Lisätietoja:

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
www.merikala.fi
teemu.tast at kymp.net

 

—-

Lehdistötiedote 25.8.09
Julkaistavissa heti

Klamilan koululaiset tekevät meriretken valtakunnallisena kalastuspäivänä

Huomenna keskiviikkona 26. elokuuta vietetään valtakunnallista kalastuspäivää. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto järjestää päivän kunniaksi virolahtelaiselle Klamilan koululle merellisen kalapäivän. Matkaan lähdetään Haminan Tervasaaresta kello 8.30 ja perillä Klamilassa ollaan noin kello 11. Retken aikana käydään katsomassa verkon koentaa ja tutustutaan kalan käsittelyyn ja kalalajeihin. Perillä Klamilan kalasatamassa tutustutaan vielä lähemmin ammattikalastajan arkeen.

Lisätietoja:

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
www.merikala.fi
teemu.tast at kymp.net

 

—-

Lehdistötiedote 28.7.2009
Julkaistavissa heti

Ankeriaita istutetaan Kymenlaakson rannikolle

Suomenlahteen istutetaan ankeriaita keskiviikkona 29. heinäkuuta. Ankerias on Suomessa alkuperäinen kalalaji, joka kuitenkin lisääntyy vain Sargassomeressä lähellä Amerikan rannikkoa. Tänne istutettavat ankeriaat on pyydetty Englannissa Severn-joesta, ja niitä on pidetty Ruotsissa karanteenissa. Karanteenin aikana Ruotsin ja Suomen eläinlääkintäviranomaiset ovat tutkineet kaloja kalatautien varalta ja todenneet ne terveiksi. Ankeriaat ovat istutushetkellä ison kastemadon kokoisia vilkkaita luikertelijoita.

Kymenlaakson maakuntaan ankeriaita istutetaan tänä vuonna 51.500 kappaletta. Määrä on lähes puolet (44 %) koko Suomen tämän vuoden ankeriasistutuksista. Näistä velvoiteistutuksiin menee 33.500 kappaletta, merialueen kalastuskuntien istutuksiin 14.000 kappaletta ja sisävesien vapaaehtoisiin istutuksiin 6.000 kappaletta. Tämänvuotinen istutuserä on merkitty kemiallisella merkkiaineella (strontiumkloridi), jonka avulla istutuksen tuloksellisuutta voidaan seurata.

Ankeriasta on istutettu Kymenlaakson rannikolle säännöllisesti 90-luvun alusta alkaen. Istukkaita on saatu saaliiksi jo monena vuotena. Velvoiteistutukset ovat uudempaa perua ja niiden tuloksia saadaan vielä odotella muutama vuosi. Ankerias saattaa viipyä kasvualueillaan jopa vuosikymmeniä, joten istutuksista riittää saalista pitkäksi aikaa.

Suomenlahteen istutettavat ankeriaat kuljetetaan aluksi Ruotsin Skoonesta Tanskaan, josta ne lähtevät Kööpenhaminan lentokentältä kohti Suomea. Ankeriaita kuljettava lentokone laskeutuu Helsinki-Vantaan kentälle puoliltapäivin, ja kalat pääsevät luikertelemaan Suomenlahteen iltapäivän ja illan kuluessa. Maahantuonnista vastaa Kalatalouden Keskusliitto.

Ankeriasta pyydetään pitkälläsiimalla ja rysällä. Joskus ankerias voi tarttua onkeen tai uida katiskaan. Joista ankeriaita pyydetään myös erillisillä ankeriasarkuilla. Ankerias on herkullinen ja erittäin rasvainen ruokakala, joka on monen mielestä parhaimmillaan savustettuna.

Lisätietoja:

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
www.merikala.fi
teemu.tast at kymp.net

 

—-

Lehdistötiedote 3.7.2009
Julkaistavissa heti

Kalastaja tarvitsee harrastukseensa yleensä luvan

Kalastus on yksi lomakauden suosituimmista harrastuksista. Mahdollisuudet Suomenlahden rannikolla ovatkin harvinaisen monipuoliset. Vesillä on tilaa niin ammattilaisille kuin harrastajillekin ja pyyntivälinevalikoimakin vaihtelee mato-ongesta ammattikalastajien lohirysiin ja trooleihin.

Kalastuksessa tarvittavat luvat herättävät näin lomakaudella usein kysymyksiä. Varsinkin harvemmin kalastavan voi olla vaikea pysyä ajan tasalla, kun lainsäädäntökin muuttuu aika ajoin. Jokainen 18-64-vuotias kalastuksen harrastaja on pääsääntöisesti velvollinen suorittamaan valtion kalastuksenhoitomaksun, joka on tänä vuonna 20 euroa vuodessa tai 6 euroa viikossa. Alle 18-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet on vapautettu tästä maksusta, samoin sellaiset henkilöt, jotka harjoittavat vain onkimista ja pilkkimistä.

Läänikohtainen viehekortti maksaa 29 euroa vuodessa tai 7 euroa viikossa ja se oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla ja vieheellä, vetouistelussa voi käyttää lisäksi painoviehettä tai syvääjää. Tästäkin maksusta lapset ja yli 65-vuotiaat ovat vapaita.

Kalastuksenhoitomaksun ja viehemaksun voi maksaa kätevästi netissä. Maa- ja metsätalousministeriön kalastusmaksusivuille löytyy linkki esimerkiksi Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton sivuilta www.merikala.fi etusivun vasemmasta alakulmasta. Ministeriön sivuilla on myös mahdollista ilmoittautua kalastuksenhoitomaksurekisteriin. Rekisteriin kuuluvat saavat seuraavan vuoden kalastuksenhoitomaksulapun omaan kotiosoitteeseensa ja kun maksu on suoritettu, heille toimitetaan myös säänkestävä kalastuskortti.

Vaihtoehtona läänikohtaiselle viehekortille on paikallinen kalastuslupa. Jos kalastusvälineenä on verkko, katiska tai jokin muu seisova pyydys, paikallinen kalastuslupa on ainoa vaihtoehto. Myös uisteiljat tarvitsevat paikallisen kalastusluvan, jos vapoja tai vieheitä on enemmän kuin yksi. Paikallisia kalastuslupia myyvät muun muassa kalastuskunnat (osakaskunnat).

Virolahdella tarjolla on myös koko Virolahden merialueen kattava viehelupa, joka maksaa 27 euroa ja oikeuttaa kalastamaan kahdella vieheellä Virolahden merialueella. Tätä lupaa myydään mm. Virolahden Osuuspankin Virojoen konttorissa ja Virojoen Rautia R. Hallikaisen huoltoasemalla. Vieheluvan voi maksaa myös suoraan pankkiin Virolahden kalastusalueen tilille 552308-49309, jolloin maksutosite toimii kalastuslupana.

Aavalle merelle mentäessä tulee vastaan yleinen vesialue, jossa jokainen saa harjoittaa kalastusta ilman erillisiä lupia, kunhan valtion kalastuksenhoitomaksu on suoritettu. Ammattipyydykset kuten troolit ja isorysät on kuitenkin varattu vain ammattikalastajille.

Pyyntiin laskettu pyydys on syytä merkitä selvästi. Kalastuslainsäädännössä edellytetään, että sellainen pyydys, joka voi haitata vesiliikennettä tulee merkitä vähintään 1,5 metrin korkuisilla lippusaloilla. Moottoriveneellä ei saa tulla 50 metriä lähemmäksi tällaista pyydystä, jos se ei ole välttämätöntä väylän kapeuden vuoksi. Monesti vikaa on sekä pyydysten merkinnässä että veneilijöiden tarkkaavaisuudessa, mistä aiheutuu tarpeettomia yliajoja ja vaaratilanteita.

Lisätietoja:

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
www.merikala.fi
teemu.tast at kymp.net

 

—-

Lehdistötiedote 30.6.2009
Julkaistavissa heti

Suomen pitäisi ryhtyä noudattamaan hallitusohjelmaa merimetsokannan säätelyssä

Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton mielestä Suomen pitäisi ryhtyä noudattamaan hallitusohjelmaa ja sallia merimetson suojametsästys. Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan: ”Sallitaan merimetsojen kannan kasvun rajoittaminen erityisillä ongelma-alueilla”. Hallitusohjelmaa ei ole tältä osin toteutettu.

Useissa muissa EU-maissa, joissa kasvava merimetsokanta aiheuttaa ongelmia, merimetson metsästykseen on myönnetty lupia. Ruotsissa merimetson metsästys on sallittua sekä rannikolla että järvialueella. Esimerkiksi Perämeren Ruotsin puoleisella rannikolla sallitaan suojametsästys kalanpyydysten läheisyydessä toukokuun puolivälistä vuoden loppuun. Lisäksi muualla kuin luonnonsuojelualueilla on sallittua puhkoa merimetson munia toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin.

Suomessa merimetson pesimäkanta arvioitiin viime vuonna 12.600 pariksi. Kanta on nelinkertaistunut viidessä vuodessa. Lisäksi Suomen merialueilla oleskelee runsaasti pesimättömiä lintuja.

Merimetso syö yleensä niitä kaloja, joita on helpoimmin saatavilla. Saaristomerellä tehdyissä tutkimuksissa yleisimpiä ravintokaloja ovat olleet ahven, särki ja kivinilkka, mutta merimetso syö myös muita kaloja, muun muassa ankeriasta, turskaa ja silakkaa. Paikoin merimetsolla on merkitystä myös lohen ja taimenen poikasten syöjänä. Tanskassa merimetsojen vatsoista on löydetty radiolähettimiä, joita on käytetty taimenten merkitsemiseen. Merimetso on taitava sukeltaja, ja se noukkii kaloja myös verkoista ja kalankasvatusaltaista.

Kalataloudelle merimetso aiheuttaa eniten haittaa nokkimalla ja syömällä pyydyksiin tarttuneita ja kalankasvatusaltaissa uivia kaloja ja tekemällä pyydyksiin reikiä. Nokituilla kaloilla ei ole myyntiarvoa.

Lisätietoja:

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
www.merikala.fi
teemu.tast at kymp.net

 

—-

Lehdistötiedote 15.6.2009
Julkaistavissa heti

Käpy kouraan opettaa kalankäsittelyä

Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton Käpy kouraan -hanke järjestää kalankäsittelykurssin Virolahdella Klamilan kalasatamassa 16.-17. kesäkuuta kello 9-15. Kaikille kalasta kiinnostuneille suunnattu kurssi oli hyvin suosittu ja täyttyi nopeasti ilman erillistä mainontaa.

Kurssilla tutustutaan saaliskalan oikeaan alkukäsittelyyn ja myös fileointia harjoitellaan. Tutustumisen kohteena on useita suomalaisia kalalajeja. Kalankäsittelytaitojen opetteleminen auttaa saamaan täyden hyödyn saadusta saaliista ja ostokaloista. Opettajana kurssilla toimii liiton kalastusmestari Risto Soljento.

Käpy kouraan -hankkeeseen on haettu rahoitusta Kaakkois-Suomen TE-keskukselta Kehittämisyhdistys Sepran kautta. Hankkeen nimessä esiintyvä käpy ei viittaa havupuiden siemeniin vaan verkonkudontavälineeseen. Hankkeessa järjestettiin aikaisemmin keväällä koulutusta verkon pauloituksesta. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto on aikaisemmin järjestänyt useita ammattikalastusta koskevia koulutushankkeita, mutta tällä kertaa kohderyhmänä ovat kaikki kalasta ja kalastuksesta kiinnostuneet.

Lisätietoja:

Kalastusmestari Risto Soljento, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 050-578 08 30

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 0500-253 261

 

—-

Lehdistötiedote 15.5.2009
Julkaistavissa heti

Särki teemakalana Kotkan kalamarkkinoilla

Kotkan kalamarkkinat järjestetään Kotkan keskustan etelälaidalla Sapokan rannassa nyt viikonloppuna 16.-17. toukokuuta. Myyntiaika on lauantaina ja sunnuntaina kello 10-16. Markkinoiden teemakalana on tänä keväänä särki. Kalamarkkinat avaa lauantaina kello 12.00 Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä. Musikanttina toimii ”Hailii happamii”-levytyksestään tunnettu Kari Hillo.

Markkinoiden teemakalaa särkeä luonnehdittiin tällä viikolla julkaistussa WWF:n kalaoppaassa ”maukkaaksi ja vahvan makuiseksi kalaksi, joka voisi kilpailla maussa tasavertaisesti eksoottisempien kalalajien kanssa”. Kalaoppaassa todetaan, että särjen kalastusta ja käyttöä tulisi suosia myös ympäristösyistä, koska runsaat särkikannat kiihdyttävät vesien rehevöitymistä. Markkinoilla palkitaan paras särkikalatuote avajaisten yhteydessä lauantaina kello 12.

Kalamarkkinaviikonloppuna kisaillaan myös vaativassa 24 tunnin Kalamaratonissa, jonka lähtölaukaus ammutaan Sapokassa lauantaina kello 12. Kotkan lisäksi Kalamaratonia kisataan Helsingissä. Kaikella kansalla on mahdollista kisailla maratoonareiden rinnalla valtakunnallisessa Bongaa fisu -tapahtumassa (www.ahven.net/bongaafisu).

Markkinoilla järjestetään molempina päivinä kalankäsittelyesityksiä, joissa Kari Nyberg paljastaa särkikalojen käsittelyn niksit. Esityksiä on lauantaina kello 12.30, 13.30 ja 15 ja sunnuntaina kello 10.30, 12.00 ja 14.00. Kari Nybergiltä on vastikään ilmestynyt kirja ”Kesämökin kalaherkut”, jonka hän on laatinut yhdessä Jaana Vetikon ja Veikko Rinteen kanssa.

Maretarium on avoinna markkinapäivinä kello 10-16 ja markkinoiden aikana sisään pääsee kaksi yhden hinnalla näyttämällä Kymen Sanomien, Etelä-Saimaan tai Kouvolan Sanomien etukorttia. Sukeltaja ruokkii Itämeri-altaan kalat kumpanakin päivänä kello 13.

Markkina-alueena on Maretariumin ja Sapokanlahden välinen alue Kotkansaaren etelälaidalla. Kotkan kalamarkkinoilla on tarjolla kalaa ja kalajalosteita, kalaruokia, kalastusvälineitä, veitsiä ja muuta kalaan ja kalastukseen liittyvää tavaraa ja markkina-alueelle on luonnollisesti vapaa pääsy.

Kalamarkkinoiden järjestelyissä päävastuun kantaa Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto. Hankkeessa ovat mukana myös Kotka Maretarium, Kymen Sanomat, Kotkan kaupunki, Kotkan Kauppatie ja Tulikukko. Järjestäjät muistuttavat, että markkina-alueelle ei saa tuoda koiria eikä muita kotieläimiä edes kytkettyinä (poikkeuksina näkövammaisten opaskoirat ja vastaavat). Kielto perustuu järjestyslakiin. Sapokan alueella liikkuvien on hyvä huomioida, että Sapokankatu on markkinoiden aikana suljettu liikenteeltä Tulikukon mutkan ja Ruotsinsalmenkadun väliseltä alueelta.

Lisätietoja:

Kalastusmestari Risto Soljento, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 050-578 08 30

Toimitusjohtaja Sari Saukkonen, Kotka Maretarium, puh. 040-311 03 31 (Kalamaraton)

Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 601 965

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 0500-253 261

 

—-

Lehdistötiedote 8.5.2009
Julkaistavissa heti

Kalastuskunnat vastustavat Huosiossuon turvetuotantolupaa

Virolahden Huosiossuon alapuolisten kalastuskuntien mielestä Kotkan Energialle ei pitäisi myöntää ympäristölupaa turvetuotantoon Huosiossuolla. Ala-Pihlajan, Haililan, Hanski-Rännäsen ja Ravijoen kalastus- ja osakaskunnat ovat tänään jättäneet muistutuksen asiasta Itä-Suomen ympäristölupavirastolle. Muistutuksen jättäneet yhteisöt omistavat vesialueita Huosiossuolta laskevassa Pihlajanjoessa ja Suomenlahteen kuuluvissa Porolahdessa ja Ravijoenlahdessa.

Osakaskunnat katsovat, että Kotkan Energian hakemusta arvioitaessa on erityisesti otettava huomioon vesipuitedirektiivin vaatimukset. Alueen kuormitusta tulisi vähentää merkittävästi, jotta Virolahden rannikkovedet saavuttaisivat hyvän ekologisen tilan, niin kuin direktiivi edellyttää. Turvetuotannon aloittaminen Huosiossuolla merkitsisi kuitenkin kuormituksen lisääntymistä.

Muistutuksessa arvioidaan myös, että turvetuotannon jätevedet voivat etenkin talviaikana levitä jään alla kauas merelle. Jos turvetuotannolle kuitenkin myönnetään lupa, muistuttajat vaativat tehokkaita vesienpuhdistustoimia, vedenlaadun seurantaa ja kalanistutuksia haittojen kompensoimiseksi.

Osakaskuntien yhteisen muistutuksen laati toiminnanjohtaja Teemu Tast Etelä-Suomen Merikalastajain Liitosta.

Lisätietoja:

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
www.merikala.fi
teemu.tast at kymp.net

 

—-

Lehdistötiedote 6.5.2009
Julkaistavissa heti

Kymen piirissä ammuttiin huhtikuussa kymmenen hallia

Kymen riistanhoitopiirin merialueella on tänä keväänä ammuttu kymmenen hallia eli harmaahyljettä. Eläimet on ammuttu Kotkan ja Haminan uloimmassa saaristossa. Metsästysaika alkoi 16.4.

Itäisen Suomenlahden viimeisillä jäillä näkyi Itämeren toista hyljelajia norppaa jopa runsaammin kuin hallia. Haminan ja Virolahden alueella nähtiin huhtikuun puolenvälin jälkeen noin 50 norppaa. Norpan metsästys on kielletty.

Kymen riistanhoitopiirin kiintiö metsästysvuodelle 2008-09 on 25 hallia. Näistä on nyt jäljellä 8, sillä viime syksynä pyydyksiltä ja kalankasvatusaltailta ammuttiin seitsemän hallia. Metsästys tapahtuu yhteisluvalla, joka on myönnetty Etelä-Suomen Merikalastajain Liitolle.

Euroopan parlamentti päätti eilen, että EU:n alueella saa edelleen myydä hyljetuotteita, jotka ovat peräisin säädellystä metsästyksestä, joka perustuu merellisten luonnonvarojen kestävään käyttöön. Toiminnan tulee olla pienimuotoista eivätkä toiminnan tavoitteet saa olla ensi sijassa kaupallisia. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto pitää saavutettua kompromissia tyydyttävänä.

Lisätietoja:

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
www.merikala.fi
teemu.tast at kymp.net

 

—-

Lehdistötiedote 28. huhtikuuta 2009
Julkaistavissa heti

Siian poikaset kuoriutuvat näinä päivinä

Siian poikaset kuoriutuvat Etelä-Suomessa näinä päivinä. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitolla on siian mätiä haudottavana Virolahdella Kantturankosken hautomossa ja Pyhtäällä Ahvenkosken hautomossa. Vastakuoriutuneita siikoja on jo toimitettu jatkokasvatukseen ja istutettu Kymijoen Ahvenkoskeen.

Vaellussiika nousee jokiin kutemaan loka-marraskuun vaihteessa. Useissa joissa ei kuitenkaan enää ole lisääntymismahdollisuuksia muun muassa voimalaitosten vuoksi. Kalakantojen ylläpito vaatii siksi jatkuvaa viljelyä.

Lypsettäessä siian mäti on kauniin keltaista, mutta talven mittaan väri muuttuu ruskeaksi. Vuodenvaihteen jälkeen näkyviin tulevat kalanpoikasen silmät, jotka loistavat kirkkaina. Kerällä munan sisällä olevan poikasen piirteet alkavat hahmottua. Tätä vaihetta mädin kehittymisessä kutsutaan silmäpisteasteeksi. Kuoriutumisen lähestyessä poikanen alkaa liikkua munan sisällä. Lopulta se rikkoo munan kuoren ja alkaa uida.

Mädin kuoriutuminen riippuu täysin veden lämpötilasta. Tavallisesti kuoriutuminen ajoittuu huhti-toukokuun vaihteeseen. Kuoriutuvat poikaset uivat itse ulos haudontasuppilosta ja ne johdetaan keräilyaltaaseen. Lämpimillä säillä kuoriutuminen on ohi muutamassa päivässä, mutta takatalvi voi viivyttää kuoriutumisjakson jopa kahden viikon mittaiseksi.

Osa vastakuoriutuneista poikasista istutetaan sellaisenaan jokeen ja mereen, mutta pääosa menee jatkokasvatukseen. Jatkokasvatus tapahtuu sisämaan luonnonravintolammikoissa ja merialueen verkkoaltaissa. Kasvettuaan kesän suojatuissa oloissa siianpoikaset ovat 10-12 sentin mittaisia ja valmiita merivaellukselle.

Vaellussiika on pyyntikokoisena noin kilon painoinen ja noin viiden vuoden ikäinen.

Lisätietoja:

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
www.merikala.fi
teemu.tast at kymp.net

 

—-

Lehdistötiedote 21.4.2009
Julkaistavissa heti

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto: Harmaahylkeen metsästyksen poikkeuslupamenettely ei toimi käytännössä

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto haki tammikuussa maa- ja metsätalousministeriöltä poikkeuslupaa metsästää halleja eli harmaahylkeitä rauhoitusaikana Pyhtäällä ja Virolahdella sijaitsevilla kalanviljelylaitoksilla ja Kotkan edustan rysäkalastusalueilla. Hallit olivat turmelleet yli 10 tonnia kirjolohia kalanviljelyaltaista ja tuhansia kiloja luonnonkaloja rysistä.

Lupahakemukseen ei ole vieläkään tullut minkäänlaista vastausta. Onneksi meren jäätyminen tammi-helmikuun vaihteessa karkotti hallit kauemmaksi.

”Nykyinen poikkeuslupamenettely ei ole käytännössä toimiva”, toteaa Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast. Liitto katsoo, että hallin metsästysaikaa tulisi pidentää siten, että se kattaisi myös tammikuun. Poikkeuslupien myöntäminen tulisi siirtää riistanhoitopiirien tehtäväksi, sillä ei ole kohtuullista, että kalatalousyrittäjät joutuvat kärsimään kymmenien tuhansien eurojen vahingot vain siksi, että poikkeuslupahakemukset juuttuvat maa- ja metsätalousministeriön byrokratiaan. Maapetojen kohdalla poikkeusluvat onkin siirretty riistanhoitopiireille.

Hallin eli harmaahylkeen varsinainen metsästysaika alkoi 16.4.2009 kolmen ja puolen kuukauden rauhoituksen jälkeen. Kymen piirin neljä ensimmäistä hallikaatoa tapahtui jo metsästyskauden ensimmäisenä päivänä. Tapahtumapaikat olivat Kotkan ja Haminan ulkosaaristossa. Sen jälkeen kovat tuulet ovat haitanneet vesillä liikkumista.

Kymen riistanhoitopiirin hallikiintiö metsästysvuodelle 2008-09 on 25 hallia. Näistä on nyt jäljellä 14, sillä viime syksynä ammuttiin seitsemän hallia. Metsästys tapahtuu yhteisluvalla, joka on myönnetty Etelä-Suomen Merikalastajain Liitolle.

Itäisen Suomenlahden viimeisillä jäillä on näkynyt Itämeren toista hyljelajia norppaa jopa runsaammin kuin hallia. Haminan ja Virolahden alueella havaittiin viime viikolla noin 50 norppaa. Norpan metsästys on kielletty.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261

 

—-

Lehdistötiedote 30.3.09
Julkaistavissa heti

Aulikki Nygrénille Kalatalouden Keskusliiton kultainen ansiomerkki

Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton pitkäaikaiselle toimistosihteerille Elina Aulikki Nygrénille on myönnetty Kalatalouden Keskusliiton kultainen ansiomerkki. Nygrén toimi Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton ja Etelä-Suomen Kalastusvakuutusyhdistyksen toimistosihteerinä yli kolmenkymmenen vuoden ajan, vuosina 1977-2007.

Aulikki Nygren on yksi harvoista naispuolisista Kalatalouden Keskusliiton kultaisen ansiomerkin saajista. Kymenlaaksossa naispuolisia ansiomerkin kantajia ei ole ollut ainuttakaan. Itäisen Suomenlahden rannikolla elossa olevia Kalatalouden Keskusliiton kultaisen ansiomerkin haltijoita on Nygrénin lisäksi viisi: Veijo Korppas Pyhtäältä, Pentti Tasa Haminasta, Martti Lillberg ja Erkki Porkka Kotkasta sekä Teuvo Niemelä Virolahdelta.

Ansiomerkki luovutettiin Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton vuosikokouksessa perjantaina 27.3. Samassa yhteydessä luovutettiin Kalatalouden Keskusliiton hopeinen ansiomerkki virolahtelaiselle kalastajalle Jaakko Koskelalle. Koskela on toiminut ensin maanviljelijänä ja sitten kalastajana aivan itärajan pinnassa. Hän on ollut myös Virolahden kalastusalueen puheenjohtajana jo yli neljännesvuosisadan.

Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton puheenjohtajana jatkaa virolahtelainen maaseutuyrittäjä Teuvo Niemelä. Johtokunnan erovuoroiset jäsenet Veijo Korppas Pyhtäältä ja Ossi Tasa Virolahdelta valittiin uudelleen. Varajäseniksi valittiin Jukka Hakala Kotkasta, Isto Mäkelä Haminasta ja Uolevi Sjögren Pyhtäältä.

Lisätietoja:

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
www.merikala.fi
teemu.tast at kymp.net

 

—-

Lehdistötiedote 27.3.2009
Julkaistavissa heti

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto istutti 1,7 miljoonaa kalanpoikasta vuonna 2008

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ja Etelä-Suomen Kalastusvakuutusyhdistys pitävät vuosikokouksensa tänään perjantaina 27. maaliskuuta Kotkan klubilla. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto on Suomenlahden rannikolla toimiva kalatalouden neuvontajärjestö, joka kuuluu osana Kalatalouden Keskusliiton valtakunnalliseen järjestökenttään. Liiton jäseninä on kalastusalueita, kalastuskuntia, kalastusseuroja ja yksittäisiä kalastajia. Tämänpäiväisessä kokouksessa esitelmöi kalastusneuvos Markku Aro maa- ja metsätalousministeriöstä aiheenaan sa Lehtonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta aiheenaan hallitusohjelmaan kuuluva Kalastuslain kokonaisuudistus. Kokouksessa on mukana myös vastikään aloittaneen Etelä-Suomen kalatalousryhmä Eskon hankekoordinaattori Esko Taanila.

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto istutti vuonna 2008 kaloja noin 1,7 miljoonaa yksilöä. Istutustapahtumia oli kaikkiaan 110 kpl ja istutusten arvo oli noin 118 000 euroa. Rahallisesti merkittävimmässä osassa olivat yksikesäiset siikaistukkaat. Kaikkiaan siikaistutukset muodostivat noin 40 prosenttia kaikkien istutusten arvosta. Rahallisesti kakkossijalla oli meritaimen ja kolmantena ankerias. Istutukset olivat pääosin kalastuskuntien, kalastusalueiden ja kalastusseurojen kustantamia, mutta mukana oli myös teollisuudelle ja kunnille määrättyjä istutusvelvoitteita. Istutukset jakautuivat seuraavasti:

Ankerias 19.000 kpl
Hauki, vastakuoriutuneet 20.000 kpl
Kuha, yksikesäiset 63.108 kpl
Merilohi, kaksivuotiaat 6.000 kpl
Meritaimen, kaksivuotiaat 19.921 kpl
Vaellussiika, vastakuoriutuneet 1.375.000 kpl
Vaellussiika, yksikesäiset 220.446 kpl
Saaristosiika, yksikesäiset 7.500 kpl

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto huolehti harmaahylkeen eli hallin metsästyksestä Kymen riistanhoitopiirin merialueella. Hallikaatoja ilmoitettiin viime vuoden aikana tältä alueelta 25. Liiton edustajia osallistui keväällä Viron Kihnussa järjestettyyn hyljeseminaariin.

Kotkan kalamarkkinat järjestettiin vuonna 2008 kahdesti, toukokuussa ja lokakuussa. Kävijöitä tapahtumissa oli yhteensä noin 30.000. Järjestelyissä olivat mukana Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton lisäksi Kymen Sanomat, Kotkan kaupunki ja Kotka Maretarium.

Ammattikalastajien kalastusvälineille ei sattunut viime vuonna suuria vahinkoja. Etelä-Suomen Kalastusvakuutusyhdistys korvasi vuonna 2007 yhteensä 14 kalastusaluksille ja pyydyksille sattunutta vahinkoa, joiden arvo oli 16.694,97 euroa. Yhdistyksen vakuutuskanta oli noin 2,4 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
www.merikala.fi
teemu.tast at kymp.net

 

—-

Tiedotusvälineille 23.3.2009

ETELÄ-SUOMEN KALASTUSVAKUUTUSYHDISTYKSEN JA ETELÄ-SUOMEN MERIKALASTAJAIN LIITON VUOSIKOKOUKSET PERJANTAINA 27.3.2009 KOTKAN KLUBILLA

Etelä-Suomen Kalastusvakuutusyhdistyksen ja Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton vuosikokoukset pidetään Kotkan Klubilla, Kirkkokatu 2, perjantaina 27.3.2009.

Vakuutusyhdistyksen kokous on kello 10.

Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton vuosikokous alkaa kello 13.00. Vuosikokousesitelmän pitää kalastusneuvos, elinkeinokalatalousyksikön päällikkö Markku Aro maa- ja metsätalousministeriöstä. Hänen aiheenaan on kalastuslain kokonaisuudistus. Hallitusohjelmaan kuuluvasta lakihankkeesta löytyy taustatietoa maa- ja metsätalousministeriön sivuilta: http://www.mmm.fi/kalastuslaki

Toivotamme edustajanne tervetulleeksi Kotkan Klubille. Tarjoamme vuosikokouslounaan alkaen kello 12.00.

Ystävällisin terveisin

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
www.merikala.fi
teemu.tast at kymp.net

 

—-

Lehdistötiedote 13.3.2009
Julkaistavissa heti

Käpy kouraan opettaa pyydysrakennusta ja kalankäsittelyä

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto on käynnistänyt uuden hankkeen nimeltä Käpy kouraan. Tässä käpy ei viittaa havupuiden siemeniin vaan verkonkudontavälineeseen. Hankkeessa järjestetään koulutusta verkon pauloituksesta, katiskapyynnistä ja kalan käsittelystä. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto on aikaisemmin toteuttanut useita ammattikalastusta koskevia koulutushankkeita, mutta tällä kertaa kohderyhmänä ovat kaikki kalasta ja kalastuksesta kiinnostuneet.

Hankkeen kurssitoiminta alkaa jo ensi viikolla. Ensimmäisenä on vuorossa verkon pauloitus. Kurssilla valmistetaan ohjatusti yksi verkko. Verkonpauloituskurssin teoriaosuus on Kotkassa hotelli Leikarissa torstaina 19.3. kello 18-20 ja käytännön työt tehdään Kotkan Jylpyllä (os. Takojantie 21) keskiviikkoina 25.3. ja 1.4. Kurssin hinta 50 euroa sisältää ohjelmaan kuuluvat ruokailut ja kahvit ja yhden verkon valmistustarvikkeet. Kurssille voi ilmoittautua soittamalla Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton toimistoon (puh. 05-218 24 22) tai Risto Soljennolle (puh. 050-578 08 30, sähköposti risto.soljento@kymp.net). Ilmoittautumiset tulee tehdä 18.3. mennessä. Kurssille voidaan ottaa noin 20 osanottajaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Kalanpyydysten rakentamiseen ja kalan käsittelyyn liittyvä osaaminen on ohentunut kaikkialla Suomessa. Pyydyksiä on mahdollista ostaa valmiina, mutta omatoiminen rakentaminen voi olla edullisempaa, tarjoaa mielenkiintoista puhdetta ja johtaa usein parempaan pyytävyyteen. Kalankäsittelytaitojen opetteleminen auttaa saamaan täyden hyödyn saadusta saaliista ja ostokaloista.

Käpy kouraan –hankkeeseen on haettu rahoitusta Kaakkois-Suomen TE-keskukselta Kehittämisyhdistys Sepran kautta. Opettajana kursseilla toimii kalastusmestari Risto Soljento Etelä-Suomen Merikalastajain Liitosta.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 0500-253 261
Kalastusmestari Risto Soljento, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 050-578 08 30

 

—-

Lehdistötiedote 19.1.2009
Julkaistavissa heti

Hallin metsästykseen haetaan poikkeuslupaa

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto hakee poikkeuslupaa hallin eli harmaahylkeen metsästykseen rauhoitusaikana 1.1.-15.4. Poikkeuslupaa haetaan kahdelle kalankasvatuslaitokselle ja kahdelle rysäkalastusalueelle, jotka sijaitsevat Virolahden, Haminan ja Pyhtään alueella.

Alkutalvi on ollut sen verran leuto ja tuulinen, että pysyvää jääpeitettä on muodostunut vain sisälahtiin. Halleja oleskelee runsaasti kiintojään ulkoreunan tuntumassa. Osa hylkeistä erikoistuu ruokailemaan kalankasvatuslaitoksilla ja rysillä. Marras-joulukuun aikana ammuttiin Kaakkois-Suomen rannikolla yhteensä seitsemän hallia. Näistä kolme ammuttiin Virolahdella Kellosalmen lohen laitoksilla, kolme Pyhtäällä Sandvikin Lohen laitoksilla ja yksi Pyhtään äyspäänselällä rysän päältä.

Hylkeitä on myös hukkunut rysiin, mutta vahingot eivät ole poistuneet. Veli Tilli Kellosalmen Lohelta arvioi, että hylkeet ovat tappaneet ja turmelleet heiltä talven aikana vähintään 10 tonnia kirjolohta. Hylkeet eivät pääse sisälle verkkoaltaisiin, mutta ne raapivat ja purevat kaloja altaan silmien läpi. Kaikki kalat eivät kuole, mutta raavitut ja mustelmaiset kalat eivät ole myyntikelpoisia.

Hallin rauhoitus alkoi tammikuun alussa ja se jatkuu huhtikuun 15. päivään asti. Hyljevahingoista ennustetaan runsaita, jos säät pysyvät leutoina. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto katsoo, että metsästysaikaa olisi mahdollista pidentää hallien lisääntymisrauhan kärsimättä, sillä hallit poikivat vasta helmi-maaliskuussa.

Lisätietoja:

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
www.merikala.fi
teemu.tast at kymp.net

 

—-

Lehdistötiedote 13.1.2009
Julkaistavissa heti

Kurssi kalankasvatuksen terveys- ja kuljetusluvista Kotkan Leikarissa keskiviikkona 14.1.2009

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto järjestää huomenna 14. tammikuuta Kotkassa hotelli Leikarissa kurssin kalankasvatuksen terveysluvasta ja elävän kalan kuljetusluvasta. Tilaisuuteen osallistuu toistakymmentä kalankasvattajaa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueelta. Kalankasvattajien on haettava toiminnalleen Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran lupaa 1.2.2009 mennessä. Vaatimus perustuu viime vuonna tehtyyn eläintautilain muutokseen. Kouluttajana toimii Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast.

Helmikuun 2009 alusta lähtien kaloja tai rapuja ei saa myydä eikä ostaa jatkokasvatukseen tai istutuksiin laitokselta, luonnonravintolammikosta tai hautomosta, joka ei ole hakenut terveyslupaa. Lupaa hakeneille toimijoille lähetetään todistus hakemuksen saapumisesta ja ostaja voi pyytää kyseisen todistuksen nähtäväkseen.

Lisätietoja:

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
www.merikala.fi
teemu.tast at kymp.net

 

—-

Lehdistötiedote 12. joulukuuta 2008
Julkaistavissa heti

Kalastajat moittivat Klamilan kaavan liikennejärjestelyjä

Klamilan kalaosuuskunta jättää muistutuksen Klamilan sataman ranta-asemakaavasta. Kaavassa on kokonaan jätetty huomioimatta tieyhteyden järjestäminen suunnitellulle loma-asutusalueelle. Kaavaluonnoksessa on kyllä kohta ”Liikenne- ja kunnallistekniset järjestelyt”, mutta siinä ei kerrota, miten liikenne aiotaan järjestää. Klamilan kalaosuuskunta katsoo, että tieyhteys ei voi kulkea kalasatama-alueen läpi vaan se tulee järjestää kalasatamarakennusten pohjoispuolelta.

Rantakaavassa luetellaan suuri määrä suunnitteluun välittömästi osallisia tahoja, mutta ammattikalastajat puuttuvat tästä luettelosta. Klamilan kalaosuuskunta vaatii, että kalastajat yhtenä alueen merkittävimmistä käyttäjäryhmistä huomioidaan myös tässä kohdassa.

Lisätietoja:

Klamilan kalaosuuskunnan puheenjohtaja, kalastaja Lauri Etholen, puh. 040-55 99 240

Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast, puh. 0500-253 261

 

—-

Lehdistötiedote 1.12.2008
Julkaistavissa heti

Neljä hallia ammuttu itäisen Suomenlahden kalanviljelylaitoksilla

Neljä hallia eli harmaahyljettä on ammuttu marraskuun aikana Kymen riistanhoitopiirin merialueella. Kaksi halleista ammuttiin Pyhtäällä ja kaksi Virolahdella. Hallit ammuttiin kalanviljelylaitoksilta kirjolohialtaiden luota. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi Kymen riistanhoitopiirille elokuun alussa alkaneeksi metsästysvuodeksi 2008-09 luvan 25 harmaahylkeen eli hallin metsästykseen. Riistanhoitopiiri on myöntänyt luvan kokonaisuudessaan Etelä-Suomen Merikalastajain Liitolle.

Itämeren harmaahyljekanta kasvaa noin 10 prosenttia vuodessa. Suomen vesillä nähtiin tämän vuoden laskennoissa noin 9.700 hallia. Kaikkia hylkeitä ei luonnollisestikaan nähdä. Hylkeiden kalataloudelle aiheuttamat vahingot ovat Suomessa tätä nykyä miljoonia euroja vuodessa.

EU suunnittelee hyljetuotteiden kaupallisen hyödyntämisen kieltämistä. Tällainen kielto vaikeuttaisi hyljevahinkojen torjuntaa ja olisi myös luonnonvarojen järkevän käytön kannalta kyseenalainen. Rannikon ja saariston asukkaat ovat vanhastaan hyödyntäneet saaliiksi saadut hylkeet mahdollisimman tarkoin. Hylkeet aiheuttavat kalataloudelle ongelmia ja ovat metsästyksen kohteena kaikilla pohjoisilla merialueilla, pohjoismaiden lisäksi Grönlannissa, Kanadassa, Alaskassa ja Venäjällä. Yksikään metsästyksen kohteena olevista hyljekannoista ei ole uhanalainen.

Itämeren harmaahyljekanta kasvaa noin kymmenen prosenttia vuodessa. Tämän vuoden laskennoissa nähtiin yli 22.000 hallia. Kaikkia hylkeitä ei luonnollisestikaan nähdä, koska osa on laskenta-aikana vedessä. Kanta on kasvanut voimakkaasti pienimuotoisesta metsästyksestä huolimatta.

Hylkeiden aiheuttamat vahingot ovat suomalaisen rannikkokalastuksen ja kalankasvatuksen suurimpia ongelmia. Rahallisesti vahingot ovat miljoonia euroja vuodessa. Ammattikalastajien hyljesietopalkkioita maksetaan tänä vuonna noin kolme miljoonaa euroa. Kalankasvatuksen hyljevahinkojen korvaamiseen on varattu noin 400.000 euroa. Korvaussummat kattavat vain osan vahingoista.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261

 

—-

Lehdistötiedote 27.11.2008
Julkaistavissa heti

Teuvo Niemelä Kalatalouden Keskusliiton johtokuntaan

Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton (www.merikala.fi) puheenjohtaja Teuvo Niemelä Virolahdelta on valittu Kalatalouden Keskusliiton (www.ahven.net) johtokuntaan kolmevuotiskaudeksi 2009-2011. Valinta tehtiin Kalatalouden Keskusliiton edustajakokouksessa Helsingissä.

Niemelä on ammatiltaan maaseutuyrittäjä ja hän on toiminut Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton puheenjohtajana vuodesta 2003. Hän on myös Etelä-Suomen Kalastusvakuutusyhdistyksen hallituksen jäsen.

Kaakonkulman edellinen varsinainen jäsen Kalatalouden Keskusliiton johtokunnassa oli virolahtelainen Pertti Ahlberg vuosina 1998-2000.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261

Puheenjohtaja Teuvo Niemelä, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 050-372 93 79

—-

Lehdistötiedote 21.10.2008
Julkaistavissa heti

Merikalastajat vastustavat hyljetuotteiden kaupan kieltämistä

EU suunnittelee hyljetuotteiden kaupallisen hyödyntämisen kieltämistä. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto vastustaa suunnitelmia. Vaikka kieltoon on tulossa poikkeuksia, se vaikeuttaa tarpeettomasti hyljevahinkojen torjuntaa ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä.

Euroopan unionin alueella hylkeet ovat kalatalouden ongelmana lähinnä Suomessa, Ruotsissa ja Skotlannissa, pienemmässä määrin Tanskassa ja Virossa. Harmaahylkeen eli hallin metsästystä harjoitetaan hyljevahinkojen vähentämiseksi Suomessa, Ruotsissa ja Skotlannissa. Myös Virossa on esitetty toivomuksia hylkeen metsästyksen aloittamisesta.

Hanke hyljetuotteiden käytön kieltämisestä EU:ssa on saanut alkunsa Hollannissa ja Belgiassa. Ilmeisesti Euroopan unionin paras hyljeasiantuntemus on sellaisten ihmisten keskuudessa, jotka eivät ole koskaan nähneet hyljettä.

Itämeren harmaahyljekanta kasvaa noin kymmenen prosenttia vuodessa. Viime vuoden laskennoissa nähtiin lähes 22.000 hallia. Kaikkia hylkeitä ei luonnollisestikaan nähdä, koska osa on laskenta-aikana vedessä. Kanta on kasvanut voimakkaasti pienimuotoisesta metsästyksestä huolimatta.

Hylkeiden aiheuttavat vahingot ovat suomalaisen rannikkokalastuksen ja kalankasvatuksen suurimpia ongelmia. Rahallisesti vahingot ovat miljoonia euroja vuodessa. Ammattikalastajien hyljesietopalkkioita maksetaan tänä vuonna noin kolme miljoonaa euroa. Kalankasvatuksen hyljevahinkojen korvaamiseen on varattu noin 400.000 euroa. Korvaussummat kattavat vain osan vahingoista.

EU:n hyljetuotekielto ei tule olemaan totaalinen. Sellaisten hyljetuotteiden kauppa tullaan sallimaan, jotka ovat peräisin eettisesti kestävällä tavalla toteutetusta metsästyksestä. Suomalainen pienimuotoinen hylkeenmetsästys täyttää nämä kriteerit. Poikkeusjärjestelyt ja niihin liittyvät lomakeharjoitukset ja hyljetuotteiden merkitseminen aiheuttavat kuitenkin tarpeetonta byrokratiaa. Euroopan unioni suunnittelee myös, että hylkeen metsästystä valvomaan lähetettäisiin tarkkailijoita. Tuoreessa muistissa ovat vielä EU:n pyöriäistarkkailijat, jotka ahkeroivat Suomessakin kahtena vuonna näkemättä ensimmäistäkään pyöriäistä.

Euroopan unionin hyljeboikotti on ensisijaisesti suunnattu Kanadaa vastaan, jossa hylkeen metsästys on laajamittaista. Kanadan itärannikolla elää yli seitsemän miljoonaa hyljeyksilöä. Ylivoimaisesti runsain laji on grönlanninhylje. Hylkeiden metsästyskiintiöt määritellään myös Kanadassa kantojen kestokyvyn mukaan samaan tapaan kuin kalastuskiintiöt. Hylkeen poikasten eli kuuttien kaupallinen metsästys on Kanadassa ollut kiellettyä jo monen vuoden ajan.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. (05) 218 24 22, 0500-253261

 

—-

Lehdistötiedote 17.10.2008
Julkaistavissa heti

Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf avaa Kotkan kalamarkkinat

Kotkan kalamarkkinat järjestetään Kotkan keskustan etelälaidalla Sapokan rannassa nyt viikonloppuna 18.-19. lokakuuta. Myyntiaika on lauantaina ja sunnuntaina kello 10-16. Markkinoiden teemakalana on tänä syksynä Kymenlaakson maakuntakala kilohaili. Kalamarkkinat avaa lauantaina kello 12.00 Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf. Musiikista vastaa Kari Hillo. Juontajana ja yleisön jututtajana esiintyy lauantaina toimittaja Ulla-Maija von Hertzen.

Kotkan kalamarkkinat ajoittuvat syksyn kalamarkkinakalenterissa Helsingin ja Turun silakkamarkkinoiden väliin. Nykymuodossaan markkinoita on järjestetty vuodesta 1998 alkaen eli jo kymmenen vuoden ajan.

Markkinoiden ranta-alueella järjestetään molempina päivinä kalankäsittelyesityksiä, joissa Risto Soljento Etelä-Suomen Merikalastajain Liitosta paljastaa kilohailin, silakan ja muiden pikkukalojen käsittelyn niksit. Esityksiä on lauantaina kello 11, 13 ja 15 ja sunnuntaina kello 11 ja 13. Kilohaili on esillä myös Kymen Sanomien ja Kotka Maretariumin järjestämässä visailussa.

Maretarium on avoinna markkinapäivinä kello 10-17 ja markkinoiden aikana sisään pääsee kaksi yhden hinnalla näyttämällä Kymen Sanomien, Etelä-Saimaan tai Kouvolan Sanomien etukorttia. Kalamarkkinapäivinä Maretariumissa vierailee lasten suosikki Hanna Hauki molempina päivinä kello 11.30, 12.30 ja 14.30. Sukeltaja ruokkii Itämeri-altaan kalat kumpanakin päivänä kello 13.

Kotkan kalamarkkinat keräävät aikaisempaan tapaan runsaasti kalan ja kalatuotteiden myyjiä eri puolilta Suomea. Yleisömenestyksestä odotetaan jälleen hyvää, ovathan Kotkan kalamarkkinat viime vuosina olleet yksi kaupungin suurimmista yleisötapahtumista.

Markkina-alueena on Maretariumin ja Sapokanlahden välinen alue Kotkansaaren etelälaidalla. Kotkan kalamarkkinoilla on tarjolla kalaa ja kalajalosteita, kalaruokia, kalastusvälineitä, veitsiä ja muuta kalaan ja kalastukseen liittyvää tavaraa ja markkina-alueelle on luonnollisesti vapaa pääsy.

Kalamarkkinoiden järjestelyissä päävastuun kantaa Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto. Hankkeessa ovat mukana myös Kotka Maretarium, Kymen Sanomat, Kotkan kaupunki, Kotkan Kauppatie ja Tulikukko. Järjestäjät muistuttavat, että markkina-alueelle ei saa tuoda koiria eikä muita kotieläimiä edes kytkettyinä (poikkeuksina näkövammaisten opaskoirat ja vastaavat). Kielto perustuu järjestyslakiin. Sapokan alueella liikkuvien on hyvä huomioida, että Sapokankatu on markkinoiden aikana suljettu liikenteeltä Tulikukon mutkan ja Ruotsinsalmenkadun väliseltä alueelta.

Lisätietoja:

Kalastusmestari Risto Soljento, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 050-578 08 30

Toimitusjohtaja Sari Saukkonen, Kotka Maretarium, puh. 040-311 03 31

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 0500-253 261

 

—-

Lehdistötiedote 4.9.2008
Julkaistavissa heti

Ankeriaita istutetaan Kymenlaakson rannikolle

Suomenlahteen istutetaan ankeriaita tänään keskiviikkona 4. syyskuuta. Ankerias on Suomessa alkuperäinen kalalaji, joka kuitenkin lisääntyy vain Sargassomeressä lähellä Amerikan rannikkoa. Tänne istutettavat ankeriaat on pyydetty Englannissa Severn-joesta, ja niitä on pidetty Ruotsissa karanteenissa. Karanteenin aikana Ruotsin ja Suomen eläinlääkintäviranomaiset ovat tutkineet kaloja kalatautien varalta ja todenneet ne terveiksi. Ankeriaat ovat istutushetkellä ison kastemadon kokoisia vilkkaita luikertelijoita.

Kymenlaakson rannikolle istutetaan kaikkiaan 19.000 ankeriasta. Istutukset ovat kalastuskuntien ja kalastusalueiden rahoittamia. Ankeriasta on istutettu Kymenlaakson rannikolle säännöllisesti 90-luvun alusta alkaen. Istukkaita on saatu saaliiksi jo monena vuotena. Ankerias saattaa viipyä kasvualueillaan jopa vuosikymmeniä, joten istutuksista riittää saalista pitkäksi aikaa. Noin puolet Kymenlaakson rannikon ankeriasistukkaista menee Haminan vesille, lisäksi ankeriaita istutetaan Pyhtäälle, Kotkaan ja Virolahdelle.

Suomenlahteen istutettavat ankeriaat kuljetettiin tänään Ruotsin Skoonesta Tanskaan, josta ne lähtevät Kööpenhaminan lentokentältä kohti Suomea. Ankeriaita kuljettava lentokone laskeutui Helsinki-Vantaan kentälle puoliltapäivin, ja kalat pääsevät luikertelemaan Suomenlahteen iltapäivän ja illan kuluessa. Maahantuonnista vastaa Kalatalouden Keskusliitto.

Ankeriasta pyydetään pitkälläsiimalla ja rysällä. Joskus ankerias voi tarttua onkeen tai uida katiskaan. Joista ankeriaita pyydetään myös erillisillä ankeriasarkuilla. Ankerias on herkullinen ja erittäin rasvainen ruokakala, joka on monen mielestä parhaimmillaan savustettuna.

Itäisen Suomenlahden ankeriasistukkaita oli lentokentällä vastassa Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton kalastusmestari Risto Soljento, jonka autolla ankeriaat kuljetetaan Kymenlaaksoon. Soljento on tavattavissa ankeriaslastinsa kanssa Hotelli Leikarin pihamaalla noin kello 15.30-16.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 0500-253 261

kalastusmestari Risto Soljento, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 050-578 08 30

 

—-

Lehdistötiedote 26.8.08
Julkaistavissa heti

Kotkan koululaisia käy Kaunissaaressa valtakunnallisena kalastuspäivänä

Huomenna keskiviikkona 27. elokuuta vietetään valtakunnallista kalastuspäivää. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto järjestää päivän kunniaksi kotkalaiselle Toivo Pekkasen koululle kalapäivän Pyhtään Kaunissaaressa. Retken aikana käydään sään salliessa katsomassa rysän koentaa, tutustutaan kalan käsittelyyn ja maistellaan savukalaa. Matkaan lähdetään kello 9 Kotkan Sapokan rannasta ja paluu on kello 13.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 0500-253 261

Kalastusmestari Risto Soljento, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 050-578 08 30

 

—-

Lehdistötiedote 5.8.2008

Julkaistavissa heti

Kymen merialueelle lupa 25 hallin metsästykseen

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Kymen riistanhoitopiirille elokuun alussa alkaneeksi metsästysvuodeksi 2008-09 luvan 25 harmaahylkeen eli hallin metsästykseen. Riistanhoitopiiri on myöntänyt luvan kokonaisuudessaan Etelä-Suomen Merikalastajain Liitolle.

Myös metsästysvuonna 2007-08 (1.8.2007-31.7.2008), Kymen piirin kiintiö oli 25 hallia. Ilmoitettuja kaatoja oli 21, joten luvista neljä jäi käyttämättä. Kaadoista kymmenen tapahtui Kotkan saaristossa, kuusi Haminassa, neljä Pyhtäällä ja yksi Virolahdella. Kaadoista yksi tapahtui sananmukaisesti rysän päältä ja kaksi kalanviljelyaltaalta. Ajallisesti metsästys painottui huhti- ja heinäkuuhun.

Itämeren harmaahyljekanta kasvaa noin 10 prosenttia vuodessa. Suomen vesillä nähtiin tämän vuoden laskennoissa noin 9.700 hallia. Kaikkia hylkeitä ei luonnollisestikaan nähdä. Hylkeiden kalataloudelle aiheuttamat vahingot ovat Suomessa tätä nykyä miljoonia euroja vuodessa.

Hallin metsästys Kymen merialueella tapahtuu Etelä-Suomen Merikalastajain Liitolle myönnetyllä yhteisluvalla. Lupaan liitytään kuittaamalla luvan säännöt liiton toimistossa (Mariankatu 18 A 10, 48100 Kotka) ja suorittamalla lupamaksu 10 euroa.

Kymen merialueen hallikiintiön ja metsästysmäärien kehitys vuosina 2002-08 on esitetty Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton kotisivuilla osoitteessa www.merikala.fi/hyljeprojekti.html.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261

 

—-

Lehdistötiedote 16.5.2008

Julkaistavissa heti

Kotkan kalamarkkinat nyt viikonloppuna

Kotkan kalamarkkinat järjestetään Sapokan rannassa 17.-18. toukokuuta. Myyntiaika on lauantaina ja sunnuntaina kello 10-16. Markkinoiden teemakalana on tänä keväänä Suomen kansalliskala ahven, joka on esillä muun muassa kalankäsittelyesityksissä. Kalamarkkinat avaa lauantaina kello 11.50 kansanedustaja Valto Koski. Musiikista vastaa Kari Hillo.

Yhtä aikaa kalamarkkinoiden kanssa järjestetään kalamaraton, joka alkaa lauantaina 17.5. klo 12 ja päättyy sunnuntaina 18.5. klo 12. Maratonissa tavoitteena on saada mahdollisimman monta kalalajia Kotkan vesiltä. Kalamaratoniin voi ilmoittautua esimerkiksi Kotkan Maretariumissa tai Suomalaisen Kalastusmatkailun Edistämisseuran (www.skes.fi) kotisivuilla. Osallistumismaksu ennakkoilmoittautujille on 30 euroa ja paikan päällä ilmoittautujille 35 euroa.

Markkinoiden ranta-alueella järjestetään molempina päivinä kalankäsittelyesityksiä, joissa Risto Soljento ja Sami Hyvönen paljastavat ahvenen käsittelyn niksit. Sekä ammattilaisille että harrastajille sopivat kalankäsittelyvälineet ovat tavallista vahvemmin esillä kalamarkkinoiden myyntitarjonnassa.

Kotkan kalamarkkinat keräävät aikaisempaan tapaan runsaasti kalan ja kalatuotteiden myyjiä eri puolilta Suomea. Yleisömenestyksestä odotetaan jälleen hyvää, ovathan Kotkan kalamarkkinat viime vuosina olleet yksi kaupungin suurimmista yleisötapahtumista.

Markkina-alueena on Maretariumin ja Sapokanlahden välinen alue Kotkansaaren etelälaidalla. Kotkan kalamarkkinoilla on tarjolla kalaa ja kalajalosteita, kalaruokia, kalastusvälineitä, veitsiä ja muuta kalaan ja kalastukseen liittyvää tavaraa ja markkina-alueelle on luonnollisesti vapaa pääsy.

Kalamarkkinoiden järjestelyissä päävastuun kantaa Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto. Hankkeessa ovat mukana myös Kotka Maretarium, Kymen Sanomat, Kotkan kaupunki, Kotkan Kauppatie ja Tulikukko. Järjestäjät muistuttavat, että markkina-alueelle ei saa tuoda koiria eikä muita kotieläimiä edes kytkettyinä (poikkeuksina näkövammaisten opaskoirat ja vastaavat). Kielto perustuu järjestyslakiin. Sapokan alueella liikkuvien on hyvä huomioida, että Sapokankatu on markkinoiden aikana suljettu liikenteeltä Tulikukon mutkan ja Ruotsinsalmenkadun väliseltä alueelta.

Lisätietoja:

Kalastusmestari Risto Soljento, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 050-578 08 30

Toimitusjohtaja Sari Saukkonen, Kotka Maretarium, puh. 040-311 03 31

Kansanedustaja Valto Koski, puh. 050 511 3054

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 0500-253 261

 

—-

Lehdistötiedote 16.5.2008

Julkaistavissa heti

Kotkan kalamarkkinat nyt viikonloppuna

Kotkan kalamarkkinat järjestetään Sapokan rannassa 17.-18. toukokuuta. Myyntiaika on lauantaina ja sunnuntaina kello 10-16. Markkinoiden teemakalana on tänä keväänä Suomen kansalliskala ahven, joka on esillä muun muassa kalankäsittelyesityksissä. Kalamarkkinat avaa lauantaina kello 11.50 kansanedustaja Valto Koski. Musiikista vastaa Kari Hillo.

Yhtä aikaa kalamarkkinoiden kanssa järjestetään kalamaraton, joka alkaa lauantaina 17.5. klo 12 ja päättyy sunnuntaina 18.5. klo 12. Maratonissa tavoitteena on saada mahdollisimman monta kalalajia Kotkan vesiltä. Kalamaratoniin voi ilmoittautua esimerkiksi Kotkan Maretariumissa tai Suomalaisen Kalastusmatkailun Edistämisseuran (www.skes.fi) kotisivuilla. Osallistumismaksu ennakkoilmoittautujille on 30 euroa ja paikan päällä ilmoittautujille 35 euroa.

Markkinoiden ranta-alueella järjestetään molempina päivinä kalankäsittelyesityksiä, joissa Risto Soljento ja Sami Hyvönen paljastavat ahvenen käsittelyn niksit. Sekä ammattilaisille että harrastajille sopivat kalankäsittelyvälineet ovat tavallista vahvemmin esillä kalamarkkinoiden myyntitarjonnassa.

Kotkan kalamarkkinat keräävät aikaisempaan tapaan runsaasti kalan ja kalatuotteiden myyjiä eri puolilta Suomea. Yleisömenestyksestä odotetaan jälleen hyvää, ovathan Kotkan kalamarkkinat viime vuosina olleet yksi kaupungin suurimmista yleisötapahtumista.

Markkina-alueena on Maretariumin ja Sapokanlahden välinen alue Kotkansaaren etelälaidalla. Kotkan kalamarkkinoilla on tarjolla kalaa ja kalajalosteita, kalaruokia, kalastusvälineitä, veitsiä ja muuta kalaan ja kalastukseen liittyvää tavaraa ja markkina-alueelle on luonnollisesti vapaa pääsy.

Kalamarkkinoiden järjestelyissä päävastuun kantaa Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto. Hankkeessa ovat mukana myös Kotka Maretarium, Kymen Sanomat, Kotkan kaupunki, Kotkan Kauppatie ja Tulikukko. Järjestäjät muistuttavat, että markkina-alueelle ei saa tuoda koiria eikä muita kotieläimiä edes kytkettyinä (poikkeuksina näkövammaisten opaskoirat ja vastaavat). Kielto perustuu järjestyslakiin. Sapokan alueella liikkuvien on hyvä huomioida, että Sapokankatu on markkinoiden aikana suljettu liikenteeltä Tulikukon mutkan ja Ruotsinsalmenkadun väliseltä alueelta.

Lisätietoja:

Kalastusmestari Risto Soljento, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 050-578 08 30

Toimitusjohtaja Sari Saukkonen, Kotka Maretarium, puh. 040-311 03 31

Kansanedustaja Valto Koski, puh. 050 511 3054

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 0500-253 261

 

—-

Lehdistötiedote 8.5.2008
Julkaistavissa heti

Kotkan kalamarkkinoiden teemakalana ahven

Kotkan kalamarkkinat järjestetään Sapokan rannassa 17.-18. toukokuuta. Myyntiaika on lauantaina ja sunnuntaina kello 10-16. Markkinoiden teemakalana on tänä keväänä Suomen kansalliskala ahven, joka on esillä muun muassa kalankäsittelyesityksissä. Kalamarkkinat avaa lauantaina kello 12 kansanedustaja Valto Koski. Musiikista vastaa Kari Hillo.

Yhtä aikaa kalamarkkinoiden kanssa järjestetään kalamaraton, joka alkaa lauantaina 17.5. klo 12 ja päättyy sunnuntaina 18.5. klo 12. Maratonissa tavoitteena on saada mahdollisimman monta kalalajia Kotkan vesiltä. Maraton käydään 2-3-henkisin joukkuein. Kalamaratoniin voi ilmoittautua esimerkiksi Kotkan Maretariumissa tai Suomalaisen Kalastusmatkailun Edistämisseuran (www.skes.fi) kotisivuilla. Osallistumismaksu ennakkoilmoittautujille on 30 euroa ja paikan päällä ilmoittautujille 35 euroa.

Kotkan kalamarkkinat keräävät aikaisempaan tapaan runsaasti kalan ja kalatuotteiden myyjiä eri puolilta Suomea. Yleisömenestyksestä odotetaan jälleen hyvää, ovathan Kotkan kalamarkkinat viime vuosina olleet yksi kaupungin suurimmista yleisötapahtumista.

Markkina-alueena on Maretariumin ja Sapokanlahden välinen alue Kotkansaaren etelälaidalla. Kotkan kalamarkkinoilla on tarjolla kalaa ja kalajalosteita, kalaruokia, kalastusvälineitä, veitsiä ja muuta kalaan ja kalastukseen liittyvää tavaraa ja markkina-alueelle on luonnollisesti vapaa pääsy.

Kalamarkkinoiden järjestelyissä ovat mukana Kotkan kaupunki, Kotka Maretarium, Kymen Sanomat ja Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto. Järjestäjät muistuttavat, että markkina-alueelle ei saa tuoda koiria eikä muita kotieläimiä edes kytkettyinä (poikkeuksina näkövammaisten opaskoirat ja vastaavat). Kielto perustuu järjestyslakiin. Sapokan alueella liikkuvien on hyvä huomioida, että Sapokankatu on markkinoiden aikana suljettu liikenteeltä Tulikukon mutkan ja Ruotsinsalmenkadun väliseltä alueelta.

Lisätietoja:

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
www.merikala.fi
teemu.tast@kymp.net

 

—-

Lehdistötiedote 30.4.2008
Julkaistavissa heti

Kymmenen hallia kaadettu tänä keväänä Kymen piirissä

Hallin eli harmaahylkeen metsästyksen kaksi ensimmäistä viikkoa tuotti kymmenen kaatoa Kymen riistanhoitopiirin merialueella. Kaadot jakautuivat laajalle alueelle Pyhtäältä Virolahdelle. Kymen riistanhoitopiirin kiintiö kuluvalle metsästysvuodelle 2007-08 on 25 hallia. Näistä syksyllä ammuttiin kolme, joten jäljellä on vielä 12 lupaa. Metsästysvuosi päättyy heinäkuun lopussa.

Itämeren piirissä hallin metsästystä harjoitetaan Suomessa ja Ruotsissa. Myös Virossa suunnitellaan hallin metsästyksen aloittamista. Kihnun saarella järjestetään lauantaina 3. toukokuuta hyljekokous, jonne on kutsuttu Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton edustajia kertomaan, millaisia kokemuksia Suomessa on hallista kalatalouden ongelmana ja hyödynnettävänä luonnonvarana.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261

 

—-

Lehdistötiedote 15.4.2008
Julkaistavissa heti

Hallin metsästys alkaa 16.4.

Hallin eli harmaahylkeen metsästys alkaa keskiviikkona 16.4.2008 kolmen ja puolen kuukauden rauhoituksen jälkeen. Kymen riistanhoitopiirin kiintiö metsästysvuodelle 2007-08 on 25 hallia. Näistä syksyllä ammuttiin kolme, joten jäljellä on vielä 22 lupaa.

Kulunut talvi oli poikkeuksellisen leuto. Jatkuvat lounaan suuntaiset tuulet pitivät pakkasen loitolla ja meren sulana. Hallit aiheuttivat paljon vahinkoa kalankasvatusaltailla ja pyydyksillä. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi maaliskuussa vahinkojen torjumiseksi poikkeusluvan hallin metsästykseen Pyhtään äyspäänselän alueella rauhoitusaikana. Poikkeuslupahakemuksen käsittely kesti kuitenkin lähes kuukauden, jonka aikana alueella vahinkoa aiheuttaneet hallit ehtivät siirtyä lisääntymisalueille ja lupa jäi käyttämättä.

Suomenlahdella hallin poikimisalueet ovat tänä keväänä sijainneet pääasiassa Venäjän alueella. Pääsiäisen aikoihin hylkeitä tuli runsaasti ajojäiden mukana Suomen puolelle. Itäisen Suomenlahden saarilla ja rannoilla onkin nyt tavattu tavallista enemmän sekä aikuisia halleja että hallin poikasia eli kuutteja.

Hallin metsästys tapahtuu Kymen piirissä yhteisluvalla, joka on myönnetty Etelä-Suomen Merikalastajain Liitolle. Lupaan liitytään käymällä liiton toimistossa (Mariankatu 18 A 10, Kotka) kuittaamassa yhteisluvan säännöt ja maksamassa 10 euroa.

Lisätietoja:

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
teemu.tast at kymp.net

—-

Lehdistötiedote 28.3.2008
Julkaistavissa heti

Teuvo E. Niemelä jatkaa Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton puheenjohtajana

Teuvo E. Niemelä Virolahdelta valittiin jatkamaan Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton puheenjohtajana tänään pidetyssä vuosikokouksessa. Johtokunnan erovuoroiset jäsenet Kari Tähti Haminasta ja Martti Lillberg Kotkasta valittiin uudelleen. Varajäseniksi valittiin Isto Mäkelä Haminasta, Jukka Hakala Kotkasta ja Teuvo K. Niemelä Pyhtäältä. Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton edustajiksi Kalatalouden Keskusliiton ja Kymijoen Vesi ja Ympäristö ry:n kokouksiin valittiin puheenjohtaja Teuvo E. Niemelä ja toiminnanjohtaja Teemu Tast.

Terveisin

><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
teemu.tast at kymp.net

<>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <><

 

—-

Lehdistötiedote 28.3.2008
Julkaistavissa heti

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto istutti 1,5 miljoonaa kalanpoikasta vuonna 2007

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ja Etelä-Suomen Kalastusvakuutusyhdistys pitävät vuosikokouksensa perjantaina 28. maaliskuuta Kotkan klubilla. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto on Suomenlahden rannikolla toimiva kalatalouden neuvontajärjestö, joka kuuluu osana Kalatalouden Keskusliiton valtakunnalliseen järjestökenttään. Liiton jäseninä on kalastusalueita, kalastuskuntia, kalastusseuroja ja yksittäisiä kalastajia. Tämänpäiväisessä kokouksessa esitelmöi Esa Lehtonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta aiheenaan ”Miten hylje käyttäytyy rysässä?”.

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto istutti vuonna 2007 kaloja noin 1,5 miljoonaa yksilöä. Istutustapahtumia oli kaikkiaan 73 kpl ja istutusten arvo oli noin 107 000 euroa. Rahallisesti merkittävimmässä osassa olivat yksikesäiset siikaistukkaat. Kaikkiaan siikaistutukset muodostivat noin 40 prosenttia kaikkien istutusten arvosta. Rahallisesti kakkossijalla oli meritaimen ja kolmantena ankerias. Istutukset olivat pääosin kalastuskuntien, kalastusalueiden ja kalastusseurojen kustantamia, mutta mukana oli myös teollisuudelle ja kunnille määrättyjä istutusvelvoitteita. Istutukset jakautuivat seuraavasti:

Vaellussiika vastakuoriutuneet 1.200.000 kpl
Vaellussiika 1-kesäiset 187.296 kpl
Saaristosiika 1-kesäiset 14.333 kpl
Meritaimen 2-vuotiaat 19.891 kpl
Merilohi 2-vuotiaat 6.000 kpl
Kuha 1-kesäiset 27.442 kpl
Hauki vastakuoriutuneet 20.000 kpl
Ankerias 19.000 kpl
Yhteensä 1.493.962 kpl

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto huolehti harmaahylkeen metsästyksestä Kymen riistanhoitopiirin merialueella. Hallikaatoja ilmoitettiin viime vuoden aikana tältä alueelta kuusitoista. Liitolla oli käynnissä EU-rahoitteinen projekti Rysä 2007, jonka puitteissa järjestettiin koulutusta muun muassa pyydysrakennuksesta, hygieniasta ja meriturvallisuudesta.

Kotkan kalamarkkinat järjestettiin vuonna 2007 kahdesti, toukokuussa ja lokakuussa. Kävijöitä tapahtumissa oli yhteensä noin 30.000. Järjestelyissä olivat mukana Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton lisäksi Kymen Sanomat, Kotkan kaupunki ja Kotka Maretarium.

Ammattikalastajien kalastusvälineille ei sattunut viime vuonna suuria vahinkoja. Etelä-Suomen Kalastusvakuutusyhdistys korvasi vuonna 2007 yhteensä 8 kalastusaluksille ja pyydyksille sattunutta vahinkoa, joiden arvo oli 12.463,59 euroa. Yhdistyksen vakuutuskanta oli noin 2,5 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
teemu.tast at kymp.net

<>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <><

 

—-

Lehdistötiedote 2.1.2008
Julkaistavissa heti

Kilohailista Kymenlaakson maakuntakala

Kymenlaakson maakuntakalaksi on valittu kilohaili (Sprattus sprattus). Valinta tapahtui Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton, Kotka Maretariumin, Kymen Sanomien, Kouvolan Sanomien ja Kymenlaakson Kalatalouskeskuksen järjestämässä äänestyksessä.

Kaikille avoimeen äänestykseen osallistui 1440 henkilöä, joista 539 eli noin 37 % kannatti kilohailia. Made sai 235, särki 124, ankerias 102 ja vimpa 78 ääntä. änestysaktiivisuus oli runsainta Kymenlaakson rannikkokunnissa Kotkassa, Haminassa ja Pyhtäällä, mutta äänestykseen osallistui ihmisiä kaikista Kymenlaakson kunnista ja muualtakin Saksaa ja Rovaniemeä myöten.

Voittajaksi selvinnyt kilohaili on pienikokoinen, silakkaa muistuttava merikala, jonka tuntomerkkejä ovat terävä vatsa ja pieni pää. Kilohaili on silakkaa rasvaisempi ja se soveltuu erittäin hyvin muun muassa maustekalan raaka-aineeksi.

Kilohaili oli erityisen suosittu Kotkassa ja Haminassa, mutta se sai yllättävän paljon ääniä myös sisämaasta. Kilvan kakkoseksi selvinnyt made oli suosituin Pyhtäällä ja Pohjois-Kymenlaaksossa.

Kymenlaakson harvinaiset erikoisuudet allikkosalakka ja rantanuoliainen jäivät vaatimattomiin äänimääriin, mitä ei voi pitää yllättävänä, sillä monikaan ei ole niitä edes nähnyt.

Äänestyksessä oli ehdokkaina 13 kalalajia. Äänet jakautuivat seuraavasti: kilohaili 539, made 235, särki 124, ankerias 102, vimpa 78, kiiski 73, kolmipiikki 59, suutari 53, säyne 47, salakka 30, allikkosalakka 27, kivinilkka 24 ja rantanuoliainen 24.

Aikaisemmin on valittu Suomen kansalliskalaksi ahven ja seuraavat maakuntakalat: Ahvenanmaa hauki, Varsinais-Suomi silakka, Uusimaa kuha, Itä-Uusimaa meritaimen, Satakunta nahkiainen, Häme lahna, Pirkanmaa toutain, Savo muikku, Karjala järvilohi, Pohjanmaa siika, Keski-Suomi järvitaimen, Kainuu kuore ja Lappi lohi.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 0500-253 261

Toimitusjohtaja Sari Saukkonen, Kotka Maretarium, puh. 040 3110 331

Uutispäällikkö Matti Tieaho, Kymen Sanomat, puh. (05) 2100 5359, 040 519 0439

 

—-

Lehdistötiedote 11.12.07
Julkaistavissa heti

Hylkeenkäsittelykurssi torstaina 13.12.07

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto on saanut käsiinsä neljä pyydyksiin kuollutta harmaahyljettä, joten järjestämme torstaina 13.12. klo 9-16 Virolahdella Klamilan kalasatamassa hylkeenkäsittelykurssin, joka liittyy käynnissä olevaan rysäprojektiimme. Kurssilla tarkastellaan hylkeen verestystä, nylkemistä, traanin talteenottoa ja keittämistä sekä nahan esikäsittelyä. Kurssin hinta on 20 euroa ja siihen sisältyy lounas ja kahvi. Pikaiset ilmoittautumiset puhelimitse (05) 218 24 22, 050-578 08 30 (Risto Soljento) tai 0500-253 261 (Teemu Tast).

Rysähankkeemme muita joulukuun kursseja ovat huominen (ke 12.12.07) kurssi markkinoinnista ja asiakaspalvelusta, ensi viikon tiistain 18.12. kurssi kalatalouden tuista ja kalastajan eläke- ja vakuutusturvasta sekä ensi viikon keskiviikon ja torstain 19.-20.12. turvallisuuskurssi, jotka kaikki järjestetään Kotkassa. Kaikille näille kursseille voi vielä ilmoittautua. Kurssit on tarkoitettu ensisijaisesti Itäisen Suomenlahden kalastajille ja kalastajiksi aikoville, mutta esimerkiksi turvallisuuskurssille on ilmoittautunut jo kalastajia Kemiä myöten.

Lisätietoja:

><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
teemu.tast at kymp.net

<>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <><

 

—-

Lehdistötiedote 4.12.2007
Julkaistavissa heti

Etelä-Suomen kalatalousohjelma Esko päässyt jatkovalmisteluun, kalatalouden tukimahdollisuuksista järjestetään kurssitusta

Euroopan unioni on hyväksynyt Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman vuosille 2007-13. Ohjelmasta voidaan tukea kalastukseen, kalankasvatukseen ja kalanjalostukseen. Ohjelma mahdollistaa vihdoinkin myös hyljekorvausten maksamisen kalastajille ja kalankasvattajille.

Uusi piirre on myös kalatalousryhmätoiminta. Maa- ja metsätalousministeriö sai 11 hakemusta kalatalousryhmiksi. Näistä seitsemän on nyt valittu ”jatkovalmisteluun”. Tässä joukossa on myös Etelä-Suomen kalatalousryhmä Esko, jonka alue kattaa Suomenlahden rannikon Hangosta Virolahdelle.

Kalataloustukien uusia mahdollisuuksia ja kalatalousryhmätoimintaa esitellään Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton koulutushankkeen Rysä 2007 järjestämällä kurssilla Kotkan hotelli Leikarissa tiistaina 18. joulukuuta. Tuolloin ohjelmassa ovat lisäksi kalastajan eläke- ja vakuutusturva ja kalastuksen rekisterit ja lomakkeet. Rysä 2007 –hanke järjestää joulukuussa myös markkinointikurssin 12.12. ja kalastajien lakisääteisen turvallisuuskurssin 19.-20.12. Kurssien kohderyhmänä ovat muun muassa nykyiset ja tulevat kalastajat, kalankasvattajat ja matkailuyrittäjät. Kursseille ilmoittaudutaan 5.12. mennessä Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton toimistoon, puh. (05) 218 24 22, tai kalastusmestari Risto Soljennolle, puh. 050-578 08 30.

Kymenlaaksoa viime aikoina ravistelleet teollisuuden rakennemuutokset ovat lisänneet kiinnostusta kalastajan ammattia kohtaan. Ainakin sellaisille henkilöille, jotka ovat aikaisemmin harjoittaneet kalastusta sivutoimisesti ja joiden työpaikka on nyt uhattuna, uusi tilanne antaa aihetta pohtia siirtymistä päätoimisesti kalastajan ammattiin. Rysä 2007 –hankkeen kurssit tarjoavat tarpeellista tietoa ratkaisujen pohjaksi.

Rysä 2007 on Kaakkois-Suomen TE-keskuksen rahoittama Leader-hanke, johon haettiin rahoitusta Kehittämisyhdistys Sepran kautta. Vuosina 2006-08 toteutettavaksi tarkoitetun projektin budjetti on 81.500 euroa.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261

Kalastusmestari Risto Soljento, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. (05) 218 24 22, 050-578 08 30

 

—-

Lehdistötiedote 16.11.2007
Julkaistavissa heti

Kymenlaaksoon ollaan valitsemassa maakuntakalaa

Kymenlaakson maakuntaan ollaan valitsemassa omaa maakuntakalaa. Valinnasta järjestetään yleisöäänestys. Hankkeessa ovat mukana Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, Kotka Maretarium, Kymen Sanomat, Kouvolan Sanomat ja Kymenlaakson Kalatalouskeskus.

Äänestykseen voivat osallistua kaikki halukkaat. Ehdokkaiksi on valittu 13 Kymenlaaksolle tyypillistä kalaa, jotka ovat: allikkosalakka, ankerias, kiiski, kilohaili, kivinilkka, kolmipiikki, made, rantanuoliainen, salakka, suutari, särki, säyne ja vimpa. Muitakin sellaisia kaloja, joita ei ole varattu kansalliskalaksi tai muihin maakuntiin, on lupa äänestää.

Äänestykseen on mahdollista osallistua Kymen Sanomien ja Kouvolan Sanomien verkkosivuilla. Maakuntakalaäänestys löytyy sivujen oikeanpuoleisesta palkista. Verkkosivuilta löytyy myös maakuntakalaehdokkaiden esittelyt ja muutakin lisätietoa äänestyksestä. Äänestyslomakkeita julkaistaan aika ajoin myös lehtien paperiversioissa ja niitä löytyy myös Kotkan Maretariumista. Äänestys jatkuu jouluaattoon asti ja tulokset julkaistaan heti alkuvuodesta 2008.

Tähän mennessä äänestykseen on osallistunut jo yli 800 henkilöä. ”Tämä on yksi suosituimmista yleisöäänestyksistä, missä me olemme olleet mukana”, toteaa Kymen Sanomien uutispäällikkö Matti Tieaho.

Suomen kansalliskala ahven valittiin valtakunnallisessa äänestyksessä vuonna 1994. Samassa yhteydessä valittiin myös perinteisten maakuntien eli Ahvenanmaan (hauki), Varsinais-Suomen (silakka), Uudenmaan (kuha), Satakunnan (nahkiainen), Hämeen (lahna), Savon (muikku), Karjalan (järvilohi), Pohjanmaan (siika) ja Lapin (lohi) maakuntakalat. Myöhemmin omat maakuntakalansa ovat valinneet Itä-Uusimaa (meritaimen), Pirkanmaa (toutain), Keski-Suomi (järvitaimen) ja Kainuu (kuore).

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Toimitusjohtaja Sari Saukkonen, Kotka Maretarium, puh. 040 3110 331
Uutispäällikkö Matti Tieaho, Kymen Sanomat, puh. (05) 2100 5359, 040 519 0439

 

—-

Lehdistötiedote 18.10.2007
Julkaistavissa heti

Ympäristöministeri avaa Kotkan kalamarkkinat

Kotkan kalamarkkinat järjestetään Sapokan rannassa 20.-21. lokakuuta. Markkinoiden teemakalana on tänä syksynä nahkiainen. Kalamarkkinat avaa lauantaina kello 12 ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Musiikista vastaa Kari Hillo.

Tänä syksynä kalamarkkinavieraat pääsevät äänestämään myös Kymenlaakson maakuntakalaa. änestyspaikkana on Kymen Sanomien teltta. Vaalissa on 13 ehdokasta, jotka esitellään esiintymislavalla lauantaina kello 11 ja 14 ja sunnuntaina kello 11. Markkinoiden teemakalasta nahkiaisesta annetaan tietoiskuja lauantaina kello 13 ja sunnuntaina kello 12. Esittelyistä ja tietoiskuista vastaa Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast. Maakuntakalaehdokkaat löytyvät ilmielävinä Maretariumista, jonne markkinapäivinä pääsee kaksi yhden hinnalla näyttämällä Kymen Sanomien etukorttia.

Kymen Sanomien teltalla haastatellaan kala-alan asiantuntijoita molempina päivinä. Lauantaina kello 13.10 Ulla-Maija von Hertzen haastattelee kalamestari Pentti Snyggiä kalaruuista ja kello 14 Markku Espo haastattelee tutkija Ari Lainetta Suomenlahden tilasta. Sunnuntaina kello 12.10 Matti Tieahon haastateltavana on ammattikalastaja Lauri Etholen ja kello 13 kalastusopas Ari Aalto.

Kotkan kalamarkkinat keräävät aikaisempaan tapaan runsaasti kalan ja kalatuotteiden myyjiä eri puolilta Suomea. Yleisömenestyksestä odotetaan hyvää, ovathan Kotkan kalamarkkinat viime vuosina olleet yksi kaupungin suurimmista yleisötapahtumista. Markkina-alueena on Maretariumin ja Sapokanlahden välinen alue Kotkansaaren etelälaidalla. Myyntiaika on lauantaina ja sunnuntaina kello 10-16. Kotkan kalamarkkinoilla on tarjolla kalaa ja kalajalosteita, kalaruokia, kalastusvälineitä, veitsiä ja muuta kalaan ja kalastukseen liittyvää tavaraa ja markkina-alueelle on luonnollisesti vapaa pääsy.

Kalamarkkinoiden järjestelyissä ovat mukana Kotkan kaupunki, Kotka Maretarium, Kymen Sanomat ja Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto. Järjestäjät muistuttavat, että markkina-alueelle ei saa tuoda koiria eikä muita kotieläimiä edes kytkettyinä (poikkeuksina näkövammaisten opaskoirat ja vastaavat). Kielto perustuu järjestyslakiin. Sapokan alueella liikkuvien on hyvä huomioida, että Sapokankatu on markkinoiden aikana suljettu liikenteeltä Tulikukon mutkan ja Ruotsinsalmenkadun väliseltä alueelta.

Lisätietoja:

><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
teemu.tast at kymp.net

<>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <><

 

—-

Pressmeddelande den 8.10.07
Får publiceras genast

Skolbarnen från Kymmenedalen gör en utfärd till strömmingsmarknaden

Skolbarnen från Kymmenedalen gör en utfärd till strömmingsmarknaden i Helsingfors på onsdagen den 10 oktober. Det är frågan om två skolor: Pyttis svenska skola och gymnasiet i Kotka svenska samskola. Utfärderna anordnas av Södra Finlands Havsfiskarförbund som har fått understöd till verksamheten av Svenska Kulturfonden. Tidigare i höst bekantade Kotka svenska samskola och Pyttis svenska skola sig med fiskerinäringen i Pyttis skärgård inom ramen för samma projekt.

Närmare uppgifter:

><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>

TEEMU TAST
Verksamhetsledare
Södra Finlands Havsfiskarförbund
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Tfn. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
teemu.tast at kymp.net
www.merikala.fi

<>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <><

 

—-

Lehdistötiedote 8.10.07 Julkaistavissa heti

Kotkan ja Pyhtään ruotsinkieliset koulut tekevät retken silakkamarkkinoille

Kotkan ja Pyhtään ruotsinkieliset koulut tekevät retken silakkamarkkinoille keskiviikkona 10. lokakuuta. Retkien järjestäjän on Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, joka on saanut toimintaan rahoitusta suomenruotsalaiselta kulttuurirahastolta. Aikaisemmin tänä syksynä samat koulut tutustuivat kalatalouteen Pyhtään saaristossa osana samaa projektia.

Lisätietoja:

><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
teemu.tast at kymp.net

<>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <><

 

—-

Lehdistötiedote 24.9.2007 Julkaistavissa heti

Etelä-Suomen kalatalousohjelma ESKO esillä yleisötilaisuuksissa

Suomeen ollaan perustamassa kalatalousryhmiä, joiden kautta tullaan kanavoimaan osa elinkeinokalatalouden EU-tuista. Etelä-Suomen rannikkoaluetta yritetään saada mukaan yhdeksi kalatalousryhmäksi työnimellä ESKO (= Etelä-Suomen kalatalousryhmä).

Kalatalousryhmien kautta voidaan tukea erilaisia kalataloutta edistäviä hankkeita. Ryhmät voivat myös avustaa yrittäjiä tukien hakemisessa ja hallinnoinnissa. Todennäköisesti kalatalousryhmät voivat tukea myös matkailukalastushankkeita, jotka tähän asti ovat jääneet kalataloustukien ulkopuolelle.

Etelä-Suomen kalatalousohjelma Eskosta järjestetään tällä viikolla kolme yleisötilaisuutta. Tilaisuuksien ajat ja paikat ovat seuraavat:

Tammisaari ti 25.9.2007 klo14 Hotel Sea Front, Pohjankatu 2

Porvoo ke 26.9.2007 klo 14 Itä-Uudenmaan Liitto, Rauhankatu 29

Kotka to 27.9.2007 klo 14 Hotelli Leikari, Haminantie 261

Tammisaaren ja Porvoon tilaisuudet ovat kaksikielisiä (suomi, ruotsi).

Lisätietoja kalatalousryhmistä antavat allekirjoittaneen lisäksi ohjelmaryhmän puheenjohtaja Esko Taanila, puh. 040-508 57 84, kalatalousjohtaja Tuomas Oikari Kaakkois-Suomen TE-keskuksesta (puh. 010 602 32 90), kalastusbiologi Tom Abbors Uudenmaan TE-keskuksesta (puh. 010 60 21358) ja toiminnanjohtaja Chris Karppinen Nylands Fiskarförbundistä (puh. 040-502 46 10). Internetistä löytyy lisätietoa osoitteista www.mmm.fi/tuet/kalatalous ja www.merikala.fi.

terv.

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
teemu.tast at kymp.net

—-

Lehdistötiedote 18.9.2007
Julkaistavissa heti

Risa-projekti levitti hylkeenkestävää pyydystekniikkaa ja edisti hyljesaaliin talteenottoa

Kasvava harmaahyljekanta on Suomen rannikon kalatalouden suurin ongelma. Hallikanta on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana. Vuonna 2000 hallilaskennoissa nähtiin noin 10.000 hyljettä ja viime vuonna jo yli 20.000. Kaikkia hylkeitä ei luonnollisestikaan nähdä, koska on vedessä tai muuten tavoittamattomissa.

Harmaahylkeet syövät lähes yksinomaan kalaa. älykkäinä eläiminä ne ovat oppineet, että ravinnon saa helpoimmin kalastajien pyydyksistä tai kalanviljelylaitosten verkkoaltaista. Monet kalastajat ovat joutuneet lopettamaan elinkeinonsa mittavien hyljevahinkojen vuoksi. Kaakkois-Suomen TE-keskus arvioi, että vuosina 2000-2001 hylkeet veivät 90 prosenttia lohirysien saaliista Kotkan Haapasaaressa.

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto käynnisti vuonna 2004 projektin nimeltä Risa – harmaahylje riesasta resurssiksi. Kyseessä oli Leader-projekti, johon saatiin rahoitus Kehittämisyhdistys Sepran kautta. Projektin aikana pyrittiin vähentämään hyljevahinkoja ja kehittämään hyljesaaliin hyötykäyttöä.

Risa-hanke vuokrasi koekäyttöön Ruotsissa kehitetyn hylkeenkestävän ponttonirysän. Suomenlahden kalastajat suhtautuivat rysämalliin epäilevästi, ja ensimmäisenä vuonna 2004 oli vaikea löytää kalastajaa, joka suostuisi kokeilemaan rysää. Tulokset olivat kuitenkin rohkaisevia ja seuraavana vuonna kokeilijoita oli jo jonossa. Tällä hetkellä pääosa Itäisen Suomenlahden lohirysäsaaliista saadaan näillä hylkeenkestävillä rysillä, joita on käytössä tällä alueella yli 40.

Verkkokalastuksen suojaaminen hylkeiltä on osallistunut käytännössä mahdottomaksi ja myös kalanviljelyssä käytettävien verkkoaltaiden suojaaminen on vaikeaa. Esimerkiksi viime talvena hylkeet tappoivat pyhtääläisellä kalanviljelylaitoksella yli yhdeksän tonnia kirjolohia, vaikka verkkoaltaiden ympärillä oli hylkeenkestävät suojaverkot. Hylkeet onnistuivat löytämään suojauksista aukon, josta ne pääsivät uimaan kala-altaille.

Yksi Risa-hankkeen tavoitteista oli hylkeen metsästäjien kouluttaminen. Metsästäjille järjestettiin kursseja, joilla opetettiin metsästyksen lisäksi saaliin käsittelyä ja hyötykäyttöä. Projektin alkaessa Kymen riistanhoitopiirissä oli lupa ampua seitsemän hallia vuodessa, mutta niistä vain yksi saatiin ammuttua. Projektin päättyessä hallikiintiö oli kasvanut viiteentoista ja se onnistuttiin käyttämään täysimääräisesti. Hylkeen lihaa on ollut tarjolla muun muassa Haminan sepramarkkinoilla ja erilaisissa juhlissa. Hylkeen rasvasta on valmistettu traanimaalia ja saapasrasvaa ja nahasta on tehty karvalakkeja, liivejä ja muita tuotteita.

Kaikkiaan Risa-hankkeen tilaisuuksiin osallistui 149 henkilöä, joista ja 24 oli alle 30-vuotiaita ja 31 oli naisia. Läntisimmät osanottajat olivat Helsingistä ja itäisimmät Virolahdelta. Hanke päättyi vuoden 2006 lopussa.

Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton toiminnanjohtaja esittelee Risa-hankkeen tuloksia Kansainvälisen Merentutkimusneuvoston kongressiin liittyvässä Euroopan nuorten kalastajien kokouksessa Porvoon Tirmossa tänään kello 13.

Lisätietoja:

><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
teemu.tast at kymp.net

<>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <><

 

—-

Lehdistötiedote 7.9.2007
Julkaistavissa heti

Etelä-Suomen rannikolle ollaan perustamassa kalatalousryhmää eli Esko aloittaa uintinsa

Etelä-Suomen rannikkoalueelle ollaan perustamassa kalatalousryhmää, joka hakee rahoitusta toimintaansa maa- ja metsätalousministeriöltä. Kalatalousryhmä, joka kulkee työnimellä Esko (=Etelä-Suomen kalatalousryhmä) on tarkoitettu kattamaan koko etelärannikko Hangosta Virolahdelle ja joitakin tähän alueeseen liittyviä sisämaakuntia, joilla on huomattava kalataloudellinen merkitys.

Kalatalousryhmien toiminta-ajatus muistuttaa maaseudun Leader-toimintaryhmiä. Ryhmien tärkein tavoite on parantaa elinkeinokalatalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä kalavarojen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Kalatalousryhmät voivat tukea alueellaan erilaisia kalataloutta edistäviä hankkeita, jotka parantavat työllisyyttä, monipuolistavat elinkeinorakennetta, parantavat ympäristön tilaa tai edistävät yhteistyötä muiden kalatalousryhmien kanssa myös valtionrajojen ylitse. Ryhmät voivat myös avustaa yrittäjiä tukien hakemisessa ja hallinnoinnissa. Todennäköisesti kalatalousryhmät voivat tukea myös matkailukalastushankkeita, jotka tähän asti ovat jääneet kalataloustukien ulkopuolelle.

Kalatalousryhmätoiminta rahoitetaan Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelmasta, jonka julkinen rahoitus muodostuu Euroopan kalatalousrahaston ja valtion osuuksista (90 %) ja kuntarahasta (10 %). Lisäksi tarvitaan yksityistä rahaa. Koko ohjelman budjetti on noin 10 miljoonaa euroa. Etelä-Suomessa kerätään parhaillaan kunnilta sitoumuksia kalatalousryhmätoimintaan osallistumisesta. Kalatalousryhmien kautta kanavoituvat tuet ovat käytettävissä vain niissä kunnissa, jotka sitoutuvat asiaan taloudellisesti.

Kalatalousryhmät ovat EU:n piirissä uusi toimintamuoto. Maa- ja metsätalousministeriö avasi kalatalousryhmien haun kesäkuussa ja toimintaryhmien hakemusten pitää olla ministeriössä 12. lokakuuta mennessä.

Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen maaseudun toimintaryhmät, TE-keskukset ja kalastajaliitot pitävät välttämättömänä, että Suomenlahden rannikkoalue on yksi tuettavista kalatalousryhmistä. Kyseiset tahot ovat perustaneet yhteisen ohjelmatyöryhmän, jonka puheenjohtajana on Esko Taanila Idässä Itää ry:stä. Ohjelman kirjoitustyötä tekee Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast Kotkasta.

Lisätietoja:

Eskon ohjelmatyöryhmän puheenjohtaja Esko Taanila, Idässä Itää ry, puh 040-508 57 84

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 0500-253 261

Toiminnanjohtaja Chris Karppinen, Nylands Fiskarförbund, puh. 040-502 46 10

 

—-

Lehdistötiedote 31. elokuuta 2007
Julkaistavissa heti

Kotkasta saatiin jo toinen venäjänsampi

Kotkasta saatiin jo toinen venäjänsampi (Acipenser gueldenstaedti) tänä kesänä. Tämä kala oli uinut Halosen perheen rysään Kirkonmaan edustalla 17. elokuuta. Rysän koki nuori kalastaja Veli-Matti Halonen. Kalalla oli pituutta 70 senttiä ja painoa 1,3 kiloa, joten sampikalaksi se oli pienokainen. Haloset saivat samoilta vesiltä venäjänsammen myös pari viikkoa aikaisemmin, 30. heinäkuuta, ja vain muutamaa päivää aikaisemmin heidän rysäänsä ui huippuharvinainen meribassi (Dicentrarchus labrax).

Venäjänsammen alkuperäistä esiintymisaluetta on Mustanmeren ja Kaspianmeren ympäristö. Neuvostoliiton aikana tätä ja muitakin sampilajeja istutettiin Itämereen, ja Suomestakin saatiin 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa kymmeniä venäjänsampia. Sen jälkeen oli pitkä tauko, mutta 2000-luvulla on saatu taas muutama venäjänsampi, niistä ensimmäinen Haminassa marraskuussa 2000. Venäjänsampea ja muitakin sampilajeja viljellään yleisesti Venäjällä ja Virossa. Kotkasta saadut venäjänsammet ovat todennäköisesti karanneet joltakin viljelylaitokselta.

Tiedotteen lajit ruotsiksi: rysk stör (venäjänsampi), havsabborre (meribassi).

Lisätietoja:

><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
teemu.tast at kymp.net

<>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <><

 

—-

Lehdistötiedote 27.8.07
Julkaistavissa heti

Kymenlaakson koululaiset tutustuvat kalastukseen

Kotkan seudun koululaisille on tänä syksynä tarjolla rautaisannos kalatietoa. Pyhtään ruotsinkielinen koulu on jo käynyt meriretkellä, jonka aikana tutustuttiin lohirysän koentaan ja kirjolohen kasvatukseen Pyhtään saaristossa. Tällä viikolla vuorossa ovat kotkalainen Tavastilan koulu ja Kotka svenska samskola. Retket järjestää Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, joka on saanut toimintaan rahoitusta suomenruotsalaiselta kulttuurirahastolta ja Kaakkois-Suomen TE-keskukselta. Oppaina meriretkillä ovat liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast ja kalastusmestari Risto Soljento.

Keskiviikkona 29. elokuuta vietetään valtakunnallista kalapäivää. Tavastilan koulun meriretki (klo 8.45-12.45), lähtö ja paluupaikkana Kotkan Sapokka, on osa valtakunnallisen kalapäivän tapahtumia. Meriretkensä jälkeen tavastilalaiset käyvät tutustumassa kalastaja Holger Sjögrenin kalastusnäyttelyyn Haukkavuoren näkötornissa.

Kalastus on esillä myös Kymijoen 4H-yhdistyksen Lujaa luontoon -tapahtumissa Haminan Taskalinmäellä. Siellä Haminan koululaisille kalasta kertoo kalastusmestari Risto Soljento 27. ja 30. elokuuta ja 3. ja 10. syyskuuta. 30. elokuuta mukana on myös Neuvottoman vesialueen osakaskunnan puheenjohtaja Isto Mäkelä. Valtakunnallisena kalapäivänä 29.8. Taskalinmäen kalarastista huolehtivat Kotkan Kalamiehet.

Haukkavuoren kalastusnäyttelyyn voivat käydä tutustumassa myös muut koululaisryhmät ja kaikkikin kansalaiset. Näyttelystä voi kysellä lisätietoja kalastaja Holger Sjögreniltä, puh. 0400-251 715.

Lisätietoja:

><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
teemu.tast at kymp.net

<>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <><

 

—-

Lehdistötiedote 24.8.07 Julkaistavissa heti

Teuvo Niemelälle Kalatalouden Keskusliiton kultainen ansiomerkki

Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton puheenjohtajalle, virolahtelaiselle maaseutuyrittäjälle Teuvo Niemelälle on myönnetty Kalatalouden Keskusliiton kultainen ansiomerkki. Niemelä on toiminut Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton puheenjohtajana vuodesta 2003. Liiton johtokunnassa hän on ollut varsinaisena jäsenenä vuodesta 1999 ja sitä ennen varajäsenenä vuosina 1988-1998. Etelä-Suomen Kalastusvakuutusyhdistyksen hallituksessa Niemelä on ollut vuodesta 1982. Niemelä on toiminut pitkään myös Virolahden seurakunnan kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa. Luottamustehtävissään hän on osoittanut maltillisuutta ja tasapuolisuutta.

Teuvo Niemelä on asunut koko ikänsä Virolahden Niemelässä kotitilallaan, jota hän hoitaa yhdessä veljensä Jukka Niemelän kanssa. Heidän elinkeinonaan on maaseutuyrittäjyys, joka sisältää maanviljelyä, karjanhoitoa, kalastusta ja enenevässä määrin matkailua.

Niemelöillä on kaksi hyvin varustettua 80 neliön mökkiä, joita vuokrataan ympäri vuoden. Asiakkaille tarjotaan myös oheispalveluja kuten kala- ja linturetkiä. Asiakkaita tulee runsaasti muun muassa pääkaupunkiseudulta ja Venäjältä. Lisätietoja löydät internetistä Niemelän mökkien kotisivuilta

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Teuvo Niemelä, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 050-372 93 79

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 0500-253 261

 

—-

Lehdistötiedote 14. elokuuta 2007
Julkaistavissa heti

Meribassi ja venäjänsampi – kalaharvinaisuuksia Kotkan vesiltä

Kotkalaiset kalastajat Antero ja Paula Halonen saivat heinäkuun loppupäivinä kaksikin huippuharvinaista kalaa. 27. heinäkuuta rysään ui Rankin lähivesillä meribassi (Dicentrarchus labrax) ja 30. heinäkuuta Kirkonmaan eteläpuolella venäjänsampi (Acipenser gueldenstaedti). Meribassin pituus oli 34 senttiä ja paino 460 grammaa, venäjänsammella oli mittaa 78 senttiä ja painoa 2,1 kiloa.

Meribassi on ahvenkaloihin kuuluva, vähän kuhaa ja ahventa muistuttava kala, jota tavataan Euroopan länsirannikolla Tanskan salmia myöten. Sitä on myös Välimeressä ja Mustassameressä. Suomesta ensimmäinen meribassi saatiin vuonna 1989. Meribassia pidetään yhtenä kaikkein maukkaimmista kaloista.

Venäjänsammen alkuperäistä esiintymisaluetta on Mustanmeren ja Kaspianmeren ympäristö. Neuvostoliiton aikana tätä ja muitakin sampilajeja istutettiin Itämereen, ja Suomestakin saatiin 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa kymmeniä venäjänsampia. Sen jälkeen oli pitkä tauko, mutta 2000-luvulla on saatu taas muutama venäjänsampi, niistä ensimmäinen Haminassa marraskuussa 2000.

Itämeren alkuperäinen sampi (Acipenser sturio) lienee hävinnyt näiltä vesiltä sukupuuttoon. Suomesta sampea ei ole saatu vuosikymmeniin, mutta Virosta saatiin vielä vuonna 1996 sampijättiläinen, jonka pituus oli 2,9 metriä ja paino 135 kiloa. Suurimmat Suomesta saadut sammet ovat olleet samaa kokoluokkaa. Muun muassa Pyhtään Kaunissaaren luota saatiin vuonna 1931 sampi, joka painoi 113 kiloa, ja Terijoelta vuonna 1934 peräti 177-kiloinen köriläs. Pohjanmerestä saatiin 1900-luvun alussa yli 300 kiloa painanut sampi.

Eri sampilajeja kalastetaan ja kasvatetaan yleisesti muun muassa Venäjällä. Arvokkainta on sammen musta mäti, kaviaari, jonka kilohinta on huikea. Myös sammen lihaa syödään.

Kalastaja Antero Halonen kertoo, että hän on saanut sammen kerran aikaisemmin, vuonna 1982 Pyhtään vesiltä. Tarkempi lajinmääritys jäi tuolloin tekemättä.

Tiedotteen lajit ruotsiksi: havsabborre (meribassi), rysk stör (venäjänsampi), stör (sampi)

Lisätietoja:

><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
teemu.tast at kymp.net

<>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <><

 

—-

Kalastusneuvos Markku Aron juhlaesitelmä Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton risteilyllä 8.8.2007, Helsingistä Kotkaan.

Herra Puheenjohtaja, arvoisat ammattikalastajat, hyvät naiset ja herrat,

Minulla on suuri ilo ja kunnia tuoda 75-vuotista taivaltaan juhlivalle Etelä-Suomen Merikalastajain Liitolle valtiovallan onnittelut sekä pitää tässä tilaisuudessa esitelmä elinkeinokalatalouden ajankohtaisista kysymyksistä.

Maa- ja metsätalousministeriö on aina antanut suuren arvon alueellisille kalastusjärjestöille ja niiden asiantuntemukselle. Perustasolla tehty työ ja sieltä kertyvä ensi käden tieto on hyvin arvokasta tehtäessä ministeriössä selvityksiä ja suunnitelmia valtakunnan tason kysymysten ratkaisemiseksi.

Maamme rannikko on hyvin pitkä ja olosuhteet vaihtelevat. Itäisellä Suomenlahdella on monia erityispiirteitä, jotka olisi otettava huomioon päätöksenteossa. Toimintaympäristössänne on todettavissa muutama suuri huolenaihe.

Suomenlahden rehevyyttä, joka pääosin on ihmistoiminnan tulosta rajojemme ulkopuolelta, on tarkoitus saada vähentymään. Emme, ikävä kyllä, voi odottaa nopeita ratkaisuja. Toimenpiteet toteutuvat pikemminkin keskipitkällä aikavälillä. Parempaan suuntaan ollaan kuitenkin ilmeisesti menossa.

Kasvavat öljynkuljetusten volyymit Venäjän satamista Suomenlahden halki muodostavat potentiaalisen uhkan luonnolle ja sen hyödynnettäville kalavaroille. Edellytämme, että kaikki mahdollinen tehdään niin, ettei ensimmäistäkään öljyonnettomuutta pääsisi tapahtumaan. Mahdollisen onnettomuuden satuttua asianomaisten viranomaisten kykyjen ja resurssien vahinkojen torjuntaan ja estämiseen tulisi olla riittävällä ja tehokkaalla tasolla.

Mitä itse kalatalouselinkeinoihin tulee, on tuoreimmista tilastoista nähtävissä, että alkutuotannon (so. ammattikalastus ja vesiviljely) työllistävä vaikutus koko ajan vähenee. Sitä vastoin kalanjalostuksessa sekä kalan tukku- ja vähittäiskaupassa työntekijöiden määrät ovat kasvaneet. Rannikkokalastuksen kannattavuus on heikohko, kun taas troolikalastus, vesiviljely sekä jalostus ja kauppa antavat tällä hetkellä kelpo tuoton.

Alkutuotannon näkymiä varjostavat eräät merkittävät uhkakuvat. Haluaisin tarkastella niitä lyhyesti seuraavassa:

Kalastajaväestö ikääntyy ja alalta poistuvien henkilöiden määrä on suurempi kuin alalle tulevien, merkiten ammatissa toimivan väestönosan supistumista. Tähän päivään mennessä tämä ei ole ollut kohtalokasta, koska vähentynyt kalastajajoukko toimittaa markkinoille vuodesta toiseen jokseenkin samanlaiset kalamäärät. Tietenkin pieniä vuosittaisia vaihteluita voidaan todeta.

Jos kehitys saisi jatkua näin, tulisimme eräänä päivänä tilanteeseen, jolloin kotimaisen kalan tarjonta markkinoille alkaisi vähetä. Pienentynyt ammattikalastajien joukko ei pystyisi enää tyydyttämään ilmeisesti koko ajan tasaisesti kasvavaa kalan kysyntää. Ministeriö haluaa sitoutua ja sitouttaa toimijat toimenpiteisiin, joilla vähenemissuunta voitaisiin taittaa ja pysäyttää. Viittaan uuden rakenneohjelmaehdotuksemme yhteydessä ideoituun ”mestari-kisälli-toimintamalliin”, jossa alalle tulevaa nuorta voidaan kokeneiden kalastajien toimin opastaa ja tukea, eli helpottaa hänen kalastusyrittäjäksi ryhtymistään.

Rannikkokalastuksen suurin ongelma on Itämeren hyljekantojen kasvu. Hylkeet vaikeuttavat erityisesti verkkokalastusta, mutta myös vesiviljelyn harjoittamista, sekä syömällä runsaasti saaliskaloja että rikkomalla pyydyksiä ja vahingoittamalla kalankasvatuskasseja. Niillä alueilla, joilla hyljekannat ovat vahvimmat, useat kalastajat ovat joutuneet lopettamaan kalastustoiminnan hylkeiden aiheuttamien vahinkojen takia.

Olemme neuvottelemassa vahinkojen uudesta korvausjärjestelmästä Euroopan komission kanssa. Pysyvää järjestelmää ei kuitenkaan ole luvassa, joten hylkeiden aiheuttamia ongelmia on yritettävä estää ja vähentää muin keinoin. Hyljekantojen hoitosuunnitelma hahmottelee ja määrittelee näitä keinoja yksityiskohtaisemmin. Jatkamme myös keskusteluja komission kanssa järjestelmästä, jossa hylkeiden runsaus ja niiden aiheuttamien vaikutusten määrä olisi perusteena ammattikalastajille ja vesiviljelijöille maksettaville palkkioille ”sietää” epäsuotuisaa tilannetta.

Merimetso on palannut takaisin Itämerelle ja laajentaa esiintymisaluettaan kovalla vauhdilla. Eteläisellä ja keskisellä Itämeren alueella se on jo runsastunut vaivaksi asti. Kanta on vahva läntisellä Suomenlahdella ja vain ajan kysymys on milloin itäinen Suomenlahti on tullut ylisuurten kolonioiden asuttamaksi.

Ongelmamme on, että edellä mainitsemani eläimet (hylkeet ja merimetso) kilpailevat samoista luonnonvaroista kalastajien kanssa. Lajit ovat rauhoitettuja, mutta hylkeitä voidaan vähentää metsästämällä, tosin rajoitetusti. On ilmeistä, ettei kasvavien kantojen aiheuttamia ongelmia voida vähentää ja estää vain metsästyksen keinoin. Tämän vuoksi edellytämme, että ao. ministeriöt istuvat saman pöydän ääreen ja etsivät ne kompromissit, jotka ovat tarpeen.

Laki kalastusvälinevakuutuksesta, joka on edelleen voimassa ja sovellettavissa, on sekin neuvottelujen kohteena Euroopan komission kanssa. Komissio muutti valtiontukien suuntaviivoja joitakin vuosia sitten ja katsoi, että vakuutustuki edustaisi nk. kiellettyjä tukimuotoja. Nyt valmistellaan uusia suuntaviivoja (komissio tekee tämän päivityksen kerran kolmessa vuodessa), ja Suomi on ehdottanut, että vakuutus palautettaisiin sallittuihin tukimuotoihin.

Emme tiedä, mikä on lopputulos, mutta komission suunnalta on ilmaistu ymmärtämystä vaikealle tilanteellemme hylkeiden kanssa.

Kalastajat ovat yrittäjiä, jotka hyvin usein ovat yksin suunnitelmineen ja murheineen. Tarkoitan tällä sitä, että todellista yhteistyötä kalastusyritysten kesken on niukasti. Ehkä kalastajat kokevat kaikki muut alan toimijat kilpailijoikseen niin, ettei ole edes mahdollista suunnitella ja keskustella yhdessä syvällisesti. Tähän asiantilaan yritämme ja toivomme muutosta.

Uudessa rakenneohjelmassamme, joka on komissiossa hyväksyttävänä, on toimenpide, jonka varaan voi laskea paremman tulevan puolesta. Ohjelman sallimissa rajoissa voidaan muodostaa kalatalouden toimintaryhmiä, jotka perustuisivat mahdollisimman pitkälle alueiden ja ruohonjuuritason toimijoiden yhteistyölle.

Toimintaryhmät valitaan erillisen hakumenettelyn perusteella. Hankkeet, joissa on parhaiten esitetty toimintaryhmän strategia alueen kehittämiseksi, palkitaan valinnalla ja rakennepoliittisella tuella. Hakuaika on käynnistetty kesäkuussa. Toivon sydämeni pohjasta, että itäisen Suomenlahden hakemus saapuisi ministeriöön määräajassa ja olisi sen sisältöinen, että se voitaisiin nimetä tuettavien hankkeiden joukkoon.

Herra puheenjohtaja, haluaisin vielä kerran kiittää saamastani kutsusta tähän tilaisuuteen. Olen seurannut liittonne toimintaa vuodesta 1973 lähtien, jolloin, sattumalta päivälleen 34 vuotta sitten (8.8.1973), astuin virkaan ministeriön silloiselle kalastus- ja metsästysosastolle. Olen tuntenut puheenjohtajianne ja toiminnanjohtajianne, ja saanut tehdä yhteistyötä heidän kanssaan. Lausuisin myös tästä parhaat kiitokseni liitolle ja sen toimihenkilöille.

Ja haluaisin vielä kerran onnitella juhlivaa liittoanne ja toivottaa sille menestyksekkäitä ja työntäyteisiä toimintavuosia.

—-

Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoero Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry:n 75-vuotisristeilyllä 8.8.2007

Arvoisat Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton juhlakokouksen osanottajat. Hyvät naiset ja herrat. Seitsemänkymmentä viisi vuotta on pitkä aika niin henkilökohtaisella kuin järjestölliselläkin tasolla. 75 vuoden aikana ehtii tapahtua paljon: yhteiskunnassa tapahtuu muutoksia ja niin myös kalatalouden piirissä. Eihän kalatalous ole mikään yksinäinen muuttumaton saareke muun yhteiskunnallisen kehityksen ulkopuolella.

75 vuoden aikana kalataloudessa on tapahtunut paljon. Seuraavassa tarkastelen näitä muutoksia muutaman tekijän osalta. Nämä ovat merkittäviä sekä koko Suomen kalatalouden että myös kalastajaliiton kannalta.

Kalavesien hoito on aina ollut kalatalouden neuvontajärjestöjen tärkeimpiä toimintamuotoja. Tämä on luonnollista, ovathan järjestöjen perusyksiköt kalavesien hoidosta vastaavia kalaveden osakaskuntia ja ammattikalastajien asioita hoitavia kalastajaseuroja.

1950-luvulla kalavesien hoito erityisesti kalanpoikasten viljely ja istutus alkoi kehittyä. Aikaisemmin istutuksissa oli käytetty pääosin vastakuoriutuneita poikasia. 1970-luvulla istukaspoikasten viljely kasvoi voimakkaasti ja samaan aikaan ryhdyttiin rakentamaan valtion kalanviljelyverkostoa. Myös punalihaisten istutuskalojen tuotanto lisääntyi. Yksityisellä puolella poikasten tuotanto saavutti huippunsa 1980-luvulla, kun suurten lohijokien velvoitteita ryhdyttiin toteuttamaan ja sitä varten rakennettiin tuotantokapasiteettia. Viimeiseksi saatiin ratkaistua kuhan viljelyn ongelmat.

Viime vuosituhannen viimeisellä vuosikymmenellä Suomen kalanviljely saavutti sen tason, jota kalakantojen ylläpitämiseksi tässä maassa tarvitaan.

Tällä hetkellä kalanistutusten arvo valtakunnan tasolla on noin 15-20 miljoonaa euroa ja arvioiden mukaan istutukset eivät tästä lisäänny, ehkäpä jonkin verran laskevat. Tähän mahdollisuuteen viittaa vahvasti valtion kalastuskorttivarojen kertymän lasku viimeisten vuosien aikana.

Kalavesien hoito ja kalojen istuttaminen on kehittynyt myönteiseen suuntaan 75 vuoden aikana. Kalanistutusten ansiosta voidaan todeta, että esim. Itämeressä on tällä hetkellä lohta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Lohet eivät tosin ole luonnossa syntyneitä, koska monet lohen kutujoet on rakennettu sähköntuotannon tarpeisiin. Viljellyt lohet ovat kuitenkin kompensoineet tilannetta. Myös sisävesien taimenkannat ovat runsaammat kuin koskaan. Samoin ovat kuhakannat olleet vahvassa nousussa. Istutusten tuloksena myös Suomenlahden siikakannat ovat olleet pyyntivahvuisia.

Myös kalansaaliiden määrässä on tapahtunut myönteistä kehitystä. 1950-luvun alussa oli Suomen kokonaiskalansaalis runsaat 40 miljoonaa kiloa vuodessa. Kalansaalis oli kasvussa koko ajan. Tähän vaikuttivat mm. uusien pyydysmateriaalien, nailonverkkojen yleistyminen. Troolaustekniikka saapui Suomeen viisikymmentäluvun lopussa ja itäisellä Suomenlahdella oltiin vahvasti mukana suomalaisen troolikalastuksen kehittämisessä. Silakan saaliiden kasvu nosti koko kalansaalistamme siten, että 1990-luvulla saavutettiin vuosi vuodelta ennätyssaaliita.

Kokonaiskalansaaliin määrä on saavuttanut hetkellisesti 170 miljoonan kilon rajan vuodessa, mutta on vakiintunut n. 150 milj. kiloon vuodessa. Määrällisesti suurin osa kalansaaliistamme on silakkaa. Kuitenkin myös kaikkien muidenkin kalalajien saalis on kohonnut viisikymmentäluvun ajoista, huomattavastikin. Voimme siis todeta, että toisellakin neuvontajärjestön päätoimialalla – kalastuksessa – on tapahtunut myönteistä kehitystä 75 aikana.

Yhteiskunta kehittyy omaa vakaata rataansa ja aikatauluansa noudattaen. Varmaa on se, että muutoksia tulee, myös kalataloudessa ja järjestötoiminnassa. Jollakin aikataululla, halusimme sitä tai emme. Esimerkkeinä muutoksesta ovat maatalousneuvonta ja metsäsektori. Valtio on järjestellyt näitä sektoreita viime vuosina rajullakin kädellä. Kaava on sama: ensin tehdään evaluointi ja siihen liittyvät tarkastukset. Sitten asia runnotaan eteenpäin, ainakin siltä osin, jos asiaan liittyy valtion rahoitusta.

Kalatalouden kannattaa myös itse sisäisesti ryhtyä uudistuksiin. Järjestötoiminnan osalta Kalatalouden Keskusliiton toimintaa on keskusjärjestön osalta rustattu uuteen uskoon viimeisten viiden vuoden aikana, omatoimisesti. järjestöselvitykset I ja II ovat antaneet selvät suunnat toimenpiteisiin, kuten myös rahoittajan vuonna 2006 toteuttama kalatalousjärjestöjen arviointi.

Myös maakuntajärjestöissä on katsottava peiliin. Kehitys kehittyy myös maakunnissa. Toimenpiteitä tarvitaan jo yksinomaan talouden selvittämiseksi. Tosiasia on, että valtion rahoitus ei lisäänny, omaa rahaa on pakko tehdä entistä enemmän tavalla tai toisella.

Jos voimassa olevat säännöt ovat esteenä toiminnan kehittämiselle ja uudistamiselle, niin niitä on muutettava vastaamaan nykyajan vaatimuksia ja jäsenkunnan nykyistä rakennetta. Rannikon järjestöistä tämä uudistamistyö on tehty viimeksi Turussa. Vanha Varsinais-Suomen kalastajaliitto muutettiin LS- kalatalouskeskukseksi. Samassa yhteydessä tehtiin perinpohjainen sääntömuutosoperaatio. Uudet säännöt mahdollistavat toiminnan uudella tavalla uudessa tilanteessa.

Näillä sanoilla toivotan Etelä-Suomen Merikalastajain Liitolle ja sen jäsenille onnea ja menestystä seuraavillakin vuosikymmenillä.

 

—-

Lehdistötiedote 7.8.2007
Julkaistavissa heti

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto 75 vuotta – juhlaristeily huomenna

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Viipurin läänin Merikalastajain Liiton perustava kokous pidettiin Viipurissa vuonna 1932. Ensimmäiseksi toimipaikaksi tuli Karjalan kannaksella sijaitseva Koivisto.

Sotien jälkeen tehdyt rajantarkistukset merkitsivät mullistuksia Viipurin läänin Merikalastajain Liiton toiminnassa. Suuri osa jäsenkunnasta joutui luopumaan kotiseuduistaan ja kalavesistään ja myös liiton toimisto muutti Koivistolta Kotkaan. Liiton uudeksi nimeksi tuli Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto.

75-vuotisen toimintansa aikana Etelä-Suomen Merikalastajain Liitolla on ollut vain neljä toiminnanjohtajaa. Liiton ensimmäinen toiminnanjohtaja A. F. Aalberg oli tehtävässä peräti 42 vuotta. Hän oli monella tavalla aktiivinen henkilö, joka muun muassa julkaisi omaa lehteä, Kalamiehen Viestiä, ja teki myös useita opaskirjoja. Aalbergin seuraajia Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton toiminnanjohtajina ovat olleet Sauli Lehto (1974-84), Pentti Tasa (1984-96) ja Teemu Tast (1997-).

Kalanistutuksista tuli 80-luvulla liiton ehkä merkittävin toimintamuoto ja myös kalankasvatuksen neuvonta tuli vahvasti mukaan liiton toimintaan. 90-luvulla liitto oli avaamassa kalan vientimahdollisuuksia Viroon ja Venäjälle.

Viime vuosina Etelä-Suomen Merikalastajain Liittoa ovat työllistäneet kalataloudelliset hankkeet kuten Kalastuksen Kehittämishanke Haili (1998-2000), hyljehanke Risa – harmaahylje riesasta resurssiksi (2004-06) ja viime vuonna alkanut kalastajien koulutushanke Rysä 2007. Myös Kotkan kalamarkkinoiden järjestämisestä yhdessä Kymen Sanomien, Kotkan kaupungin ja Kotka Maretariumin kanssa on tullut tärkeä toimintamuoto.

Juhlavuotensa kunniaksi Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto järjestää yhdessä Kristina Cruisesin kanssa lounasristeilyn Helsingistä Kotkaan keskiviikkona 8. elokuuta kello 10.30-17. Juhlaesitelmän laivalla pitää kalastusneuvos Markku Aro maa- ja metsätalousministeriöstä. Toiminnanjohtaja Teemu Tast esittää liiton historiikin ja tervehdyksiä esittävät Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä ja Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalastusmestari Niko Lehtola.

Lisätietoja:

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
teemu.tast at kymp.net

—-

Lehdistötiedote 26.6.2007
Julkaistavissa heti

Risto Soljennosta Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton kalastusmestariEtelä-Suomen Merikalastajain Liitto on valinnut uudeksi kalastusmestarikseen kalatalousteknikko Risto Soljennon (s. 1955) Vantaalta. Soljento on kalastajan poika Kerimäeltä, joka on käynyt Harjun kalastajakoulun vuonna 1975 ja valmistunut kalatalousteknikoksi vuonna 1983. Hän on toiminut opettajana Enonkosken kalatalousoppilaitoksella vuosina 1986-2002. Tätä ennen hän työskenteli Oulun kalastuspiirissä vuosina 1984-86, Kainuun kalatoimistossa 1982-84, järvikalastajakurssin opettajana 1978-81 ja Mikkelin läänin maatalouskeskuksen kalatalousneuvojana 1975-77. Viimeksi hän on toiminut vuoropäällikkönä ja kouluttajana Helsinki-Vantaan lentoaseman turvatarkastuksessa. Soljento aloittaa työt elokuun alussa.Kalastusmestarin paikkaa haki kaikkiaan kymmenen henkilöä, joista kolme kutsuttiin haastatteluun. Valinta näiden kolmen kesken oli vaikea, mutta liiton johtokunta päätyi Soljentoon, jolla oli pisin ja monipuolisin työkokemus.Lisätietoja:

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
teemu.tast at kymp.net

—-

Lehdistötiedote 14.6.2007
Julkaistavissa heti

Ankeriaita istutetaan Kymenlaakson rannikolle

Suomenlahteen istutetaan ankeriaita maanantaina 18. kesäkuuta. Ankerias on Suomessa alkuperäinen kalalaji, joka kuitenkin lisääntyy vain Sargassomeressä lähellä Amerikan rannikkoa. Tänne istutettavat ankeriaat on pyydetty Englannissa Severn-joesta, ja niitä on pidetty Ruotsissa karanteenissa. Karanteenin aikana Ruotsin ja Suomen eläinlääkintäviranomaiset ovat tutkineet kaloja kalatautien varalta ja todenneet ne terveiksi. Ankeriaat ovat istutushetkellä ison kastemadon kokoisia vilkkaita luikertelijoita.

Kymenlaakson rannikolle istutetaan kaikkiaan 19.000 ankeriasta, mikä on melkein viidesosa kaikista Suomeen tänä vuonna istutettavista ankeriaista. Istutukset ovat kalastuskuntien ja kalastusalueiden rahoittamia. Ankeriasta on istutettu Kymenlaakson rannikolle säännöllisesti 90-luvun alusta alkaen. Istukkaita on saatu saaliiksi jo monena vuotena. Ankerias saattaa viipyä kasvualueillaan jopa vuosikymmeniä, joten istutuksista riittää saalista pitkäksi aikaa. Noin puolet Kymenlaakson rannikon ankeriasistukkaista menee Haminan vesille, lisäksi ankeriaita istutetaan Pyhtäälle, Kotkaan ja Virolahdelle.

Suomenlahteen istutettavat ankeriaat kuljetetaan maanantaina Ruotsin Skoonesta Tanskaan, josta ne lähtevät Kööpenhaminan lentokentältä kohti Suomea. Ankeriaita kuljettava lentokone laskeutuu Helsinki-Vantaan kentälle iltapäivällä, ja kalat pääsevät luikertelemaan Suomenlahteen illan kuluessa. Maahantuonnista vastaa Kalatalouden Keskusliitto.

Ankeriasta pyydetään pitkälläsiimalla ja rysällä. Joskus ankerias voi tarttua onkeen tai uida katiskaan. Joista ankeriaita pyydetään myös erillisillä ankeriasarkuilla. Ankerias on herkullinen ja erittäin rasvainen ruokakala, joka on monen mielestä parhaimmillaan savustettuna.

Lisätietoja:

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
teemu.tast at kymp.net

—-

 

Ilmoitus Helsingin Sanomissa 13.5.2007:

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry

hakee

KALATALOUSAMMATTILAISTA

Pitkäaikaisen työntekijämme jäädessä eläkkeelle haemme palvelukseemme kalatalousammattilaista, jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa kalanistutukset, kalastuksen valvonta ja kalamarkkinoiden järjestäminen. Taloushallinnon ja hanketoiminnan osaaminen katsotaan eduksi. Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään lähettämään 31.5.2007 mennessä liiton toimistoon, os. Mariankatu 18 A 10, 48100 KOTKA. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Teemu Tast, puh. 0500-253 261.

 

—-

Lehdistötiedote 9.5.2007

Julkaistavissa heti

Kuusi hallia ammuttu tänä keväänä Kymen piirissä

Kymen riistanhoitopiirin alueella on tänä keväänä ammuttu tähän mennessä kuusi harmaahyljettä eli hallia. Kaikkiaan elokuun alussa alkaneen metsästysvuoden aikana halleja on ammuttu tällä alueella yhdeksän. Halleista kaksi on ammuttu rysän ja kaksi kirjolohialtaan ääreltä ja loput viisi ulkosaaristossa. Neljä kaadoista on tapahtunut Kotkan, kolme Pyhtään ja kaksi Haminan alueella.

Kymen riistanhoitopiirin kiintiö metsästysvuodelle 2006-07 on 20 hallia. Näistä on nyt jäljellä 11. Metsästys tapahtuu yhteisluvalla, joka on myönnetty Etelä-Suomen Merikalastajain Liitolle. Lupaan liitytään käymällä liiton toimistossa kuittaamassa yhteisluvan säännöt ja maksamassa 10 euroa. Kuluvalle metsästysvuodelle Etelä-Suomen Merikalastajain Liitolla on erillinen lupa yhden hallin ampumiseen Ruotsinpyhtään alueella.

Lisätietoja:

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
teemu.tast at kymp.net

—-

Lehdistötiedote 7.5.2007

Julkaistavissa heti

Kotkan kalamarkkinoilla yleisöä ennätysmäärin

Kotkan kalamarkkinoita vietettiin viikonloppuna pääosin kauniissa kevätsäässä. Lauantaina yleisöä oli enemmän kuin koskaan Kotkan keväisillä kalamarkkinoilla ja sunnuntainakin varsin paljon pikkusateista huolimatta. Monet myyjät ryhtyivät pakkaamaan tavaroitaan sunnuntaina pian puolenpäivän jälkeen, kun myytävä alkoi loppua. Etenkin valmiit kalaruuat menivät kuin kuumille kiville. Silakan friteerauskojujen edessä oli sunnuntaina lähes taukoamaton jono ja myös muut kalaruuat kuten paistetut muikut tekivät hyvin kauppansa.

Maretariumin kalakerholaiset valitsivat markkinoiden parhaat kalaherkut. Voittajaksi selvisi kotkalaisen Porkan kalapihvi. Toiseksi tuli hyvinkääläisen Auvisen Kalan kalapitsa ja kolmanneksi kotkalaisen Eagle’s Fishin kalapullat. Porkan kalapihvin raaka-aineina oli haukea ja kirjolohta ja Eagle’s Fishin kalapullien raaka-aineena hauki, joten markkinoiden teemakala hauki menestyi kilpailussa hyvin. Auvisen kalapitsan täytteessä oli savusiikaa.

Kymen Sanomat järjesti markkinoilla yleisöäänestyksen parhaasta ruokakalasta. Ääniä annettiin kaikkiaan 608. Voittajaksi selvisi lohi 158 äänellä, toiseksi silakka 140 äänellä ja kolmanneksi ahven 86 äänellä.

Tuloksia:

Markkinoiden parhaat kalaherkut, valitsijoina Maretariumin kalakerholaiset:

1. Porkan kalapihvi, Pirkko Porkka, Kotka
2. Kalapitsa, Auvisen Kala, Hyvinkää
3. Kalapullat, Eagle´s Fish, Kotka

Paras ruokakala, Kymen Sanomien järjestämä yleisöäänestys, yhteensä 608 ääntä

1. Lohi, 158 ääntä
2. Silakka, 140 ääntä
3. Ahven, 86 ääntä
4. Kuha, 82 ääntä
5. Muikku, 43 ääntä
6. Siika, 38 ääntä
7. Hauki, 16 ääntä

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, p. 0500-253261

 

—-

Kotkan kalamarkkinoiden avauspuhe 5. toukokuuta 2007 klo 12.00

Kansanedustaja, ympäristövaliokunnan vpj. Pentti Tiusanen

Suomenlahden pelastaminen kaipaa lisää tekoja. Ilman näitä ei vastaisuudessa ole Kotkan kalamarkki-noitakaan – olisi vain Norjan kassilohta myytävänä.

Suomenlahteen joutuu liikaa merta rehevöittävää typpeä ja fosforia. Pietarin osuus on 75 % kaikesta fos-forista, lisäksi jättikanaloiden ja jättisikaloiden typpi- ja fosforipäästöt ovat rajussa kasvussa. Suomenlah-den pohjukassa on fosforipommi. Suomen ja Viron kummankin osuus fosforikuormasta on 10 %.

Pietarin jätevesipuhdistamojen ongelmana on ollut fosforin kemiallisen talteenoton puuttuminen. Edel-leen 15 prosenttia jätevesistä joutuu Suomenlahteen ilman minkäänlaista käsittelyä. Pietarin jätevesien pääpainopiste on avomerellä.

Myönteistä on käynnissä oleva siirtoviemärin rakentaminen Pietariin, lisäksi kaupungissa on meneillään fosforin kemiallisen poiston kokeilu Keskisellä jätevedenpuhdistamolla, tosin vain yhdessä kolmesta käytössä olevasta puhdistamosta. Venäläiset ilmoittavat jätevesipuhdistuksen ulottuvan niin kutsutusti länsimaiselle tasolle v. 2011 – 2012.

Rantavesiemme rehevöitymisessä ravinteiden päälähde on omista lähteistämme. Miljoona suomalaista, jotka eivät ole viemäröinnin piirissä aiheuttavat saman verran fosfori- ja typpipäästöjä vesistöihimme kuin neljä miljoonaa viemäröinnin piirissä olevaa.

Asetus haja-asutusalueiden jätevesihuollosta edellyttää kestävää jätevesien käsittelyä viemäröinnin ulko-puolella olevissa kiinteistöissä vuoteen 2014 mennessä. Aikataulun toteutumisesta on huolehdittava.

Venäjän valtiontalous vahvistumista ja öljytulojen lisääntymistä tulee käyttää nimenomaan Suomenlah-den rehevöitymisen estämiseen ja öljykuljetusten turvallisuuden lisäämiseen. Venäjän tulee ottaa suurem-pi vastuu Suomenlahden suojelusta ja osoittaa siihen myös voimavarat.

Suomenlahdella on meneillään sinilevän kevätkukinta. Suomen ympäristökeskus on juuri mitannut korke-ampia kriittisen fosfaatti-fosforin arvoja kuin viime vuonna. Kesällä meitä odottava viime vuotta vaike-ampi sinilevätilanne pohjautuu viimekeväiseen korkeaan sisäiseen kuormitukseen. Valumamäärät ovat pysyneet viime vuoden tasolla.

Pahin Suomenlahteen kohdistuva uhka ovat räjähdysmäisesti kasvavat öljy- ja kemikaalikuljetukset. Ku-luneelta talvelta on vähintään kaksi onnettomuutta, joissa vain onnella selvittiin mittavasta öljypäästöstä. 100 000 tonnin öljytankkeri m/t Propontis ajoi karille Kotkan edustalla oikaistessaan reittiään Suursaaren lähellä. Alus olisi mahdollisesti voittanut muutaman tuhannen dollaria, me olisimme saaneet pahimmil-laan ainekset öljykatastrofiin.

Olemme ylpeitä nk. VTMIS – järjestelmästä, joka ohjaa 200 miljoonan öljytonnin vuotuista rajaa lähesty-vää öljyliikennettä. Valitettavasti järjestelmä ei ole puuttunut havaittuihin uhkatilanteisiin. Järjestelmää valvovat seuraavat ilmeisesti alusten kulkua, eivät kuitenkaan puutu niiden kulkuun. Kreikkalaisen m/t Propontiksen haaveri Suursaaren vesillä on tästä osoitus.

Tilanteen vakavuutta kuvaa tosiasia, että keskimäärin päivittäin purjehtii ohitsemme parikymmentä öljy- ja kemikaalialusta mukanaan satoja tuhansia tonneja öljyä ja kemikaaleja.

Meidän on syytä vaatia avoimesti venäläisiltä VTMIS – järjestelmän asianmukaista käyttöä, puuttumista vaaratilanteisiin ja avomerellä toimintakykyisen öljyntorjuntakaluston lisäämistä. Myöskään suomalainen VTMIS – järjestelmä ei ole aina ollut hereillä mistä tiedot Saaristomereltä kertovat.

On tärkeää saada Porvoon öljyntorjunnan osaamiskeskus ja Kotkan Merikotka – projekti yhteistyöhön. Tämä mahdollistaa valtion taloudellisen lisäpanoksen suuntaamista Kotkaan, Maretariumin yhteydessä tehtävään tutkimustyöhön.

Hauki on kala ja kalamarkkinoiden teemakala tänä vuonna on hauki. Hauki oli silakan jälkeen am-mattikalastajien tärkein saaliskala 1970 – luvulle. Erityisesti 1960 – luvulla voimistunut sisävesistöjen saastuminen aiheutti elohopeayhdisteiden kerääntymisen erityisesti haukeen. Hauki ja elohopea yhdistet-tiin ja hauen arvostus ruokakalana romahti.

Nyt tilanne on toinen. Kymijoen kalojen elohopeapitoisuudet ovat laskeneet. Hauki ei ole myöskään kala, johon dioksiini- tai furaaniyhdisteet erityisesti kertyisivät.

Hauki on uimassa takaisin arvokkaaksi saaliskalaksi. Se voi osaltaan olla auttamassa myös matkailuka-lastusta. Myynnissä oleva hauki tulee saaristosta, siinä ei ole elohopeaa.

Syö mieluummin kalaa kuin punaista lihaa tai broileria. Näin teet ympäristöteon.

Lisätietoja: Pentti Tiusanen p. 050-511 30 85

 

—-

Lehdistötiedote 4.5.2007

Julkaistavissa heti

Kotkan kalamarkkinoiden teemakalana hauki

Kotkan kalamarkkinat järjestetään Sapokan rannassa ensi viikonloppuna 5.-6. toukokuuta. Markkinoiden teemakalana on hauki. Kalamarkkinat avaa lauantaina kello 12 kansanedustaja Pentti Tiusanen. Markkinoilla on myös kalankäsittelyesityksiä, joissa on mukana Klamilan kalaosuuskunta. Musiikista vastaa Kari Hillo. Haukiteema on esillä kalankäsittelyesityksissä ja yleisökilpailuissa. Sunnuntaina markkinoilla näyttäytyy myös ennätyssuuri Hanna Hauki.

Kotkan kalamarkkinat keräävät aikaisempaan tapaan runsaasti kalan ja kalatuotteiden ja muidenkin tuotteiden myyjiä eri puolilta Suomea. Yleisömenestyksestä odotetaan jälleen hyvää, ovathan Kotkan kalamarkkinat viime vuosina olleet yksi kaupungin suurimmista yleisötapahtumista.

Markkina-alueena on Maretariumin ja Sapokanlahden välinen alue Kotkansaaren etelälaidalla. Myyntiaika on lauantaina ja sunnuntaina kello 10-16. Kotkan kalamarkkinoilla on tarjolla kalaa ja kalajalosteita, kalaruokia, kalastusvälineitä, veitsiä ja muuta kalaan ja kalastukseen liittyvää tavaraa ja markkina-alueelle on luonnollisesti vapaa pääsy. Maretarium on avoinna molempina päivinä kello 10-17 ja sinne pääsee kalamarkkinapäivinä kaksi yhden hinnalla näyttämällä Kymen Sanomien kestotilaajan etukortin.

Kalamarkkinoiden järjestelyissä ovat mukana Kotkan kaupunki, Kotka Maretarium, Kymen Sanomat ja Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto. Järjestäjät muistuttavat, että markkina-alueelle ei saa tuoda koiria eikä muita kotieläimiä edes kytkettyinä (poikkeuksina näkövammaisten opaskoirat ja vastaavat). Kielto perustuu järjestyslakiin. Sapokan alueella liikkuvien on hyvä huomioida, että Sapokankatu on markkinoiden aikana suljettu liikenteeltä Tulikukon mutkan ja Ruotsinsalmenkadun väliseltä alueelta.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, p. 0500-253261

Toimitusjohtaja Sari Saukkonen, Kotka Maretarium, 040 3110 331

Lisätietoa kalamarkkinoista myös Kotka Maretariumin kotisivuilla: www.maretarium.fi

 

—-

Lehdistötiedote 17.4.2007

Julkaistavissa heti

Hallin metsästys alkoi – Kymen ensimmäinen halli kaadettiin Kotkan ulkosaaristossa

Hallin eli harmaahylkeen metsästys alkoi maanantaina 16.4.2007 kolmen ja puolen kuukauden rauhoituksen jälkeen. Kymen piirin ensimmäinen hallikaato tapahtui jo metsästyskauden ensimmäisenä päivänä. Tapahtumapaikka oli Kotkan uloimmassa saaristossa ja saaliiksi tuli aikuinen naaras.

Kymen riistanhoitopiirin kiintiö metsästysvuodelle 2006-07 on 20 hallia. Näistä on nyt jäljellä 16, sillä viime syksynä ammuttiin kolme hallia. Metsästys tapahtuu yhteisluvalla, joka on myönnetty Etelä-Suomen Merikalastajain Liitolle. Lupaan liitytään käymällä liiton toimistossa kuittaamassa yhteisluvan säännöt ja maksamassa 10 euroa. Kuluvalle metsästysvuodelle Etelä-Suomen Merikalastajain Liitolla on lisäksi erillinen lupa yhden hallin ampumiseen Ruotsinpyhtään alueella.

Risa-hanke päättyi

Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton hyljehanke ”Risa – harmaahylje riesasta resurssiksi” päättyi vuodenvaihteessa. Hankkeen aikana järjestettiin koulutusta monenlaisista hylkeisiin liittyvistä asioista, muun muassa hylkeen metsästyksestä, hylkeenkestävistä pyydyksistä, hyljeruuista ja traanimaalista. Hankkeen tilaisuuksiin osallistui 149 henkilöä, joukossa 31 naista ja 24 alle 30-vuotiasta.

Risa-hankkeen merkittävimpiä saavutuksia on hylkeenkestävien ponttonirysien (”push up -rysä”) kotiuttaminen Itäiselle Suomenlahdelle. Ensimmäiset kokeilut tehtiin vuonna 2004. Silloin ei tahtonut löytyä kalastajaa, joka olisi suostunut kokeilemaan uutta ruotsalaisvalmisteista rysätyyppiä. Kokeilujen tulokset olivat sen verran hyviä, että tälle kaudelle Kymen vesille viritettäneen jo parisenkymmentä ponttonirysää.

Myös Kymen hylkeenmetsästyskiintiön käyttöaste parani Risa-hankkeen aikana. Metsästysvuonna 2003-04 seitsemän hallin kiintiöstä saatiin ammuttua vain yksi, mutta viime metsästysvuonna 15 hallin kiintiö käytettiin täysimääräisesti.

Risa oli Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston rahoittaman Leader-hanke, johon rahoitus tuli Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselta Kehittämisyhdistys Sepran kautta. Hankkeen nimessä esiintyvä sana ”risa” tarkoittaa hylkeen lihaa.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261

 

—-

Puheenjohtaja Teuvo Niemelä:

Avauspuhe Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton vuosikokouksessa perjantaina 30.3.2007

Julkaistavissa 30.3.2007 klo 13

Tänä vuonna tulee täyteen 75 vuotta Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton perustamisesta. Jos tarkastellaan tulevaisuutta, niin suurin huoli on se, että kalastuselinkeinon toimijat ikääntyvät. Nuoria on vaikea saada alalle.

Toisaalta kala on arvostettu ja tunnettu terveellisenä ravintona, mutta kalatalouden ammattilaisten työ tunnetaan huonosti. Tänä vuonna vietetään rannikkokalastuksen teemavuotta. Teemavuoden avulla halutaan tuoda kansalaisten tietoon entistä paremmin, että suomalainen kalastus on kestävän käytön periaatteet huomioivaa toimintaa. Kalastus on myös tärkeä osa kotimaista elintarviketuotantoa. Suomesta löytyy vielä elinvoimainen kalastajaväestö, joka tuottaa pääosan kauppaan tulevasta luonnonkalasta.

Suomenlahden tilan kannalta suuri ongelma on rehevöityminen. Myös öljykuljetukset Suomenlahdella lisääntyvät voimakkaasti ja niiden mukana kasvaa myös öljyonnettomuuksien riski. Toisaalta myrkkypäästöt mereen ovat vähentyneet, mikä on laukaissut toisen ongelman, nimittäin hylkeet. Niiden voimakas lisääntyminen vaikeuttaa niin kalastusta kuin kalankasvatusta. Mutta hylkeiden runsaus kuitenkin osoittaa, että kalaa voi huoletta käyttää ravinnoksi pelkäämättä mitään jäämiä.

Järjestökentässä suurin huoli on alenevat varat, joita ohjataan kalatalouden edistämiseen. Tänäkin vuonna määräraha on noin 300.000 euroa pienempi kuin edellisvuotena. Heikkenevään rahoitustilanteeseen vaikuttaa muun muassa se, että yli 65-vuotiaat on vapautettu kalastuksenhoitomaksusta. Kalatalouden rahoitustilanteen parantaminen edellyttäisi poliittisia päätöksiä. Näin vaalivuonna toivoisin päättäjiltä sellaisia toimenpiteitä, jotka turvaavat riittävät varat kalavesien hoitoon ja kalatalouden edistämiseen. Hyvin hoidetut kalavedet ovat välttämättömiä niin ammattimaisesti kalastaville kuin niille, jotka kalastavat vain virkistyäkseen.

Lisätietoja

Puheenjohtaja Teuvo Niemelä, puh. 050-372 93 79

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, puh. 0500-253 261

 

—-

Lehdistötiedote 30.3.2007

Julkaistavissa heti

ETELÄ-SUOMEN MERIKALASTAJAIN LIITTO ISTUTTI 2,1 MILJOONAA KALANPOIKASTA VUONNA 2006

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ja Etelä-Suomen Kalastusvakuutusyhdistys pitävät vuosikokouksensa perjantaina 30. maaliskuuta Kotkan klubilla. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto on Suomenlahden rannikolla toimiva kalatalouden neuvontajärjestö, joka kuuluu osana Kalatalouden Keskusliiton valtakunnalliseen järjestökenttään. Liiton jäseninä on kalastusalueita, kalastuskuntia, kalastusseuroja ja yksittäisiä kalastajia. Tämänpäiväisessä kokouksessa esitelmöi iktyonomi Vesa Vanninen Kymijoen Vesi ja Ympäristö ry:stä.

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto istutti vuonna 2006 kaloja noin 2,1 miljoonaa yksilöä. Istutustapahtumia oli kaikkiaan 103 kpl ja istutusten arvo oli noin 111 000 euroa. Rahallisesti merkittävimmässä osassa olivat yksikesäiset siikaistukkaat. Kaikkiaan siikaistutukset muodostivat noin 30 prosenttia kaikkien istutusten arvosta. Rahallisesti kakkossijalla oli meritaimen ja kolmantena kuha. Istutukset olivat pääosin kalastuskuntien, kalastusalueiden ja kalastusseurojen kustantamia, mutta mukana oli myös teollisuudelle ja kunnille määrättyjä istutusvelvoitteita. Erityisen aktiivisia istutustoiminnassa olivat Pyhtään ja Virolahden kalastuskunnat.

Syksyllä 2006 avattiin Etelä-Suomen Merikalastajain Liitolle omat kotisivut osoitteessa www.merikala.fi. Kotisivuista on muodostunut merkittävä kanava liiton sisäiseen ja ulkoiseen tiedotukseen. (Sivuille on eilen avattu suora maksuyhteys maa- ja metsätalousministeriön kalastusmaksujen maksupalveluun, joten kalastuksenhoitomaksun ja läänikohtaisten viehekalastusmaksujen maksaminen onnistuu nyt myös tätä kautta.)

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto huolehti harmaahylkeen metsästyksestä Kymen riistanhoitopiirin merialueella. Hallikaatoja ilmoitettiin viisitoista eli Kymen piirin hallikiintiö käytettiin täysimääräisesti. Liitolla oli käynnissä EU-rahoitteinen projekti Risa – harmaahylje riesasta resurssiksi, jonka puitteissa järjestettiin koulutustilaisuuksia, muun muassa hyljeristeily Kotkan edustalle, sekä vuokrattiin suomukalanuotta ja hylkeenkestävä push up -rysä , joita koekäytettiin Kotkan ja Pyhtään vesillä.

Kotkan kalamarkkinat järjestettiin vuonna 2006 kahdesti, toukokuussa ja lokakuussa. Kävijöitä tapahtumissa oli yhteensä noin 30.000. Järjestelyissä olivat mukana Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton lisäksi Kymen Sanomat, Kotkan kaupunki ja Kotka Maretarium.

Etelä-Suomen Kalastusvakuutusyhdistys korvasi vuonna 2006 yhteensä 17 kalastusaluksille ja pyydyksille sattunutta vahinkoa, joiden arvo oli 30.462,77 euroa. Yhdistyksen vakuutuskanta oli noin 3,2 miljoonaa euroa. Etelä-Suomen Kalastusvakuutusyhdistys vakuuttaa päätoimisten ammattikalastajien aluksia ja pyydyksiä.

Lisätietoja:

TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29
teemu.tast at kymp.net

—-

Lehdistötiedote 11.1.2007

Julkaistavissa heti

HYLKEET TAPPANEET YHDEKSÄN TONNIA KIRJOLOHIA PYHTÄÄLLÄ

Harmaahylkeet eli hallit ovat viime viikkojen aikana tappaneet noin 9.000 kiloa kirjolohia pyhtääläisellä Sandvikin Lohen kalanviljelylaitoksella.

Sandvikin Lohen laitos sijaitsee Pyhtään Purolan kylässä Suur-Koukkusaaressa. Yritys kasvattaa kirjolohia meressä verkkoaltaissa. Hyljeongelma on tullut Sandvikin Lohella ajankohtaiseksi 2000-luvulla. Verkkoaltaiden ympärillä on suojaverkot, joiden tarkoituksena on estää hylkeitä pääsemästä kalojen lähelle, mutta nyt hylkeet ovat oppineet ohittamaan suojaukset. Koukkusaaressa on kokeiltu myös äänikarkoittimia mutta niiden teho on jäänyt lyhytaikaiseksi.

Hylkeet eivät pääse kalankasvatusaltaiden läpi mutta ne ajavat kirjolohia maitohapoille ja raatelevat kaloja verkkoaltaan läpi. Kun kalaa on runsaasti, ne syövät niistä vain herkkupaloja niin kuin maksan ja mädin.

Sandvikin Lohi on toimittanut kuolleet kirjolohet Anjalankosken kaatopaikalle. Kalat ovat isokokoisia mätikaloja, joiden arvo tuottajalle on noin 3,5 euroa/kilo. 9.000 kirjolohikilon arvo on siis noin 31.500 euroa. Lisäksi yrittäjä joutuu kustantamaan kuljetuksen kaatopaikalle ja maksamaan kaatopaikkamaksuja 120 euroa tonnilta. Tämänkertaisen erän osalta kaatopaikkamaksut ovat noin 1.100 euroa.

Metsästyslain 87 pykälän mukaan hirvieläinten, suurpetojen ja hylkeiden maataloudelle, metsätaloudelle, kalastukselle, liikenteelle, kotieläimille ja viljellyille eläimille aiheuttamat vahingot korvataan talousarvion rajoissa valtion varoista. Tätä pykälää sovelletaan meillä siten, että valtio korvaa tunnollisesti hirvieläinten ja suurpetojen aiheuttamat vahingot, mutta hylkeiden aiheuttamia vahinkoja ei korvata lainkaan, vaikka ne olisivat paljon suurempia kuin hirvieläinten tai suurpetojen aiheuttamat vahingot.

Harmaahylje ei viihdy kiinteän jääpeitteen alla. Leudon talven vuoksi hylkeet oleilevat nyt aivan rantojen tuntumassa sellaisilla alueilla, joilla niitä ei normaalisti tähän aikaan tavata. Hallin metsästysaika päättyi joulukuun lopussa. Kalastajajärjestöt ovat esittäneet metsästysajan pidentämistä, sillä hallin poikimisaika alkaa vasta helmikuun lopussa.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. (05) 218 24 22, 0500-253261

Kalankasvattaja Jan Sjögren, Sandvikin Lohi Oy, puh. 040-582 3192.

 

—-

Lehdistötiedote 8.11.2006
Julkaistavissa heti

Rysä 2007 kouluttaa kalastajia ja kalastuskuntaväkeä

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto on aloittamassa uutta projektia nimeltä Rysä 2007. Hankkeessa järjestetään koulutusta, joka liittyy rysien rakentamiseen, saaliin käsittelyyn, kalahygieniaan. Kohderyhmänä ovat muun muassa nykyiset ja tulevat kalastajat, kalastuskuntaväki ja matkailuyrittäjät. Hankkeesta kiinnostuneille järjestetään tiedotustilaisuus Karhulassa hotelli Leikarissa huomenna torstaina 9. marraskuuta kello 14.

Rysä 2007 -hankkeen koulutustilaisuudet järjestetään pääosin yhden tai kahden päivän mittaisina lyhytkursseina. Kalastajille järjestetään myös mahdollisuus rakentaa vannerysiä ohjatusti.

Perinteinen vannerysäkalastus ja siihen liittyvä osaaminen on päässyt hiipumaan Kymenlaakson rannikolla, kun lohenkalastus suurilla avoperärysillä oli 80-luvulta alkaen tuottoisin kalastusmuoto. Nyt lohen kalastus ei tuota samalla tavalla, koska hylkeet tuhoavat saalista ja pyydyksiä ja ulkomainen kasvatettu lohi kilpailee samoilla markkinoilla. Sen sijaan rannikon sisävesikaloille kuten kuhalle, ahvenelle ja mateelle on hyvin markkinoita. Myös vähäarvoisempina pidetyille kaloille kuten lahnalle ja särjelle on viime vuosina löytynyt markkinoita Suomen lähialueilta.

Kaakkois-Suomen TE-keskus on myöntänyt hankkeelle rahoitusta. Rahoitusta haettiin Kehittämisyhdistys Sepran kautta. Vuosina 2006 ja 2007 toteutettavaksi tarkoitetun projektin budjetti on 81.500 euroa.

Tietoa hankkeesta päivitetään Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton uusille internetsivuillewww.merikala.fi.

Lisätietoja:

TEEMU TAST
teemu.tast at kymp.net
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29

 

—-

KK 741/2006 vp – Markku Laukkanen /kesk

KIRJALLINEN KYSYMYS 741/2006 vp

Ammattikalastuksessa käytettyjen polttoaineiden verottomuus

Eduskunnan puhemiehelle

Ennen vuotta 1997 verottomaan polttoaineeseen olivat oikeutettuja vain Suomen aluevesien ulkopuolella pyyntiä harjoittavat kalastusalukset. Jo vuonna 1992 annetun Euroopan neuvoston direktiivin (92/81/ETY, 8 artikla) mukaan jäsenvaltioiden on kuitenkin vapautettava mineraaliöljyt, jotka toimitetaan käytettäviksi moottoripolttoaineena yhteisön aluevesillä muilla kuin yksityisillä huvialuksilla tapahtuvassa vesiliikenteessä. Tähän liittyen valtionvarainministeriö valmisteli hallituksen esityksen verovapauden laajentamisesta koskemaan muutakin ammattikalastusta.

Vuonna 1997 voimaan tulleen asetuksen 922/1997 mukaan kaikki ammattikalastuksessa käytettävät alukset vapautettiin polttoaineverosta, jos alus on merkitty kalastusalusrekisteriin tai kalastuksen harjoittaja on rekisteröity ja saa vähintään 30 % tuloistaan kalastuksesta. Polttonesteen saavat ostaa suoraan verottomasta varastosta vähintään 15 metriä pitkät alukset sekä troolarit. Muut tekevät piiritullikamarille hakemuksen veron palauttamiseksi.

Kalastuksen harjoittajien ja kalastusaluksen rekisterimerkinnät ovat perusedellytyksiä veroedun saamiselle. Merkintä rekisterissä ei kuitenkaan takaa edun saamista, sillä kalastaja voi säilyä rekisterissä, vaikka 30 % tuloedellytys jäisikin jonakin vuonna täyttymättä. Verottomuus sitä vastoin edellyttää lain mukaan tulorajan täyttymistä joka vuosi. Käytännössä tulorajasta on joustettu rajatapauksissa hieman. Verotuskäytännön muutos vuonna 1997 moninkertaisti verottomaan polttoaineeseen oikeutettujen määrän.

Verotusjärjestelmässä on kuitenkin edelleen kehittämisen varaa erityisesti talvikalastuksen kohdalla. Esimerkiksi Lapissa vuoden aikana kulutetusta polttoaineesta valtaosa kuluu moottorikelkoissa ja etelärannikollakin on kalastajia, joilla moottorikelkan polttoainekulut ovat samaa luokkaa venekulujen kanssa. Osalla kalastajia myös mönkijöiden käyttö kuljetus- ja kulkuvälineenä kalastuksessa on yleistä ja niiden osuus polttoainekustannuksista huomattavan suuri.

Moottorikelkat ja mönkijät on rekisteröity omiin rekistereihinsä. Yhdistämällä nämä rekisteritiedot ammattikalastajilta vaadittuun 30 %:n tulorajaan ja kalastajien antamaan selvitykseen kulkuvälineiden ammattikäytöstä verottomuus voitaisiin toteuttaa niin haluttaessa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että ammattikalastajat saavat verottomat polttoaineet myös talvikalastuksessa tarvittaviin kulkuneuvoihin?

Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2006

Markku Laukkanen /kesk

 

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 741/2206 vp:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että ammattikalastajat saavat verottomat polttoaineet myös talvikalastuksessa tarvittaviin kulkuneuvoihin?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Polttoaineiden valmisteverotuksesta yhteisötasolla säädetään niin sanotussa energiaverodirektiivissä (Neuvoston direktiivi 2003/96). Sen mukaan moottoreissa käytettävillä polttoaineilla kuten bensiinillä ja dieselöljyllä on tietty vähimmäisverotaso. Energiaverodirektiivin mukaan eräissä tapauksissa polttoaineisiin on mahdollista soveltaa alennettua verokantaa tai vapauttaa ne kokonaan valmisteverosta. Esimerkiksi yhteisön aluevesillä tapahtuvan ammattimaisen vesiliikenteen polttoaineet on vapautettava valmisteverosta. Tähän sisältyy myös ammattimaisessa kalastuksessa käytettävien vesialusten polttoaine. Lisäksi energiaverodirektiivi antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden vapauttaa ammattimaisessa sisävesiliikenteessä käytettyjen aluksien polttoaineen. Suomessa onkin käytetty hyväksi tätä mahdollisuutta, ja ammattimaisen vesiliikenteen polttoaineet ovat verottomia niin alue- kuin sisävesillä.

Kysymyksessä on tarkasteltu kalastajien talviaikaan käyttämien maastoajoneuvojen kuten moottorikelkkojen ja mönkijöiden polttoaineverotusta. Ensinnäkin on todettava, että kyseisissä maastoajoneuvoissa käytetään polttoaineena pääosin moottoribensiiniä. Bensiinin korkean verotason ja bensiinikäyttöisten ajoneuvojen yleisyyden vuoksi verottomaan polttoaineeseen liittyisi huomattavia valvonnallisia ongelmia. Toiseksi energiaverodirektiivin mukaan kaikesta moottoripolttoaineena käytettävästä bensiinistä on kannettava moottoribensiinin valmistevero, jollei jäsenvaltiolla ole direktiivin mukaan oikeutta vapauttaa polttoaineen tiettyä käyttötarkoitusta verosta. Energiaverodirektiivin verovapauksia käsittelevissä artikloissa ei ole mainintaa jäsenvaltion mahdollisuudesta myöntää verovapaus tai säätää alempi verotaso sellaiselle polttoaineelle, jota käytetään maastoajoneuvoissa. Kalastuksen osalta direktiivin myöntämä veronalennusmahdollisuus koskee vesialusten ammattitoiminnassa kuluttamaa polttoainetta. Suomella ei siten ole oikeutta vapauttaa valmisteverosta polttoainetta, jota käytetään ammattikalastajien mönkijöissä tai moottorikelkoissa.

Edellä mainittu huomioiden hallituksella ei ole suunnitelmissa luoda järjestelmää, jolla ammattikalastajien maastoajoneuvoissa käytettäisiin verotonta polttoainetta.

Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2006

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

 

—-

Lehdistötiedote

Julkaistavissa 14.10.2006 klo 13.15

Tietoisku lahnasta Kotkan kalamarkkinat 14.10.2006 klo 13

Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto

Kotkan kalamarkkinoiden teemakalaksi valittiin tänä syksynä lahna. Annoin viime elokuussa Kymenlaakson Radiolle haastattelua valtakunnallisesta kalastuspäivästä. Hetken perästä sain puhelun, jossa kysyttiin, mistä Kotkassa voisi ostaa lahnaa. Kysymyksen esittäjä ilmoittautui vannoutuneeksi lahnan ystäväksi, mutta ei hiljattain paikkakunnalle muuttaneena ollut löytänyt lahnaa myynnistä.

Pyysimme näille kalamarkkinoille esiintymään Suomen tunnetuinta ammattikalastajaa Pentti Linkolaa Valkeakoskelta. Hän ei valitettavasti päässyt tulemaan, mutta hän piti teemakalavalintaamme erinomaisena. ”Lahna on erinomainen kala, joka hakkaa maussa mennen tullen nykyiset muotikalat niin kuin kuhan”, oli Linkolan kommentti.

Lahna on kadonnut lähes totaalisesti kalatiskeiltä ja myyntipöydiltä viimeisen 30 vuoden aikana. Pentti Linkolan mukaan syynä on se, että ”nykyiset kaupunkilaiset eivät osaa enää käyttää haarukkaa ja veistä”. Kalakulinaristien mielestä varsinkin kookas lahna on kuitenkin yksi parhaista uuni- ja savukaloista. Se on myös melko rasvainen kala – yksi 1900 luvun suurista tieteellisistä läpimurroista oli havainto siitä, että rasvaisen kalan syöminen ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja ja muitakin sairauksia, esimerkiksi syöpää. Rasvaista kalaa syövillä naisilla myös keskenmenojen riski on pienempi.

Lahnan käsittely on melko yksinkertaista. Yleensä lahna suomustetaan aluksi ja sitten se avataan ja siltä poistetaan sisälmykset. Tällä tavoin käsitelty lahna onkin sitten jo valmis maustettavaksi ja uuniin pantavaksi. Jos lahna savustetaan, sitä ei yleensä suomusteta. Lahnasta ja muistakin särkikaloista voi myös valmistaa kalahyytelöä, joka onkin vanha juhlaruoka. Lahnassa on itsessään liemen hyytymistä edistäviä aineita, joten lahnahyytelössä ei tarvita välttämättä edes liivatetta.

Uunilahna

2 kg lahnaa, 1 1/2 rkl suolaa, 4 dl sienimuhennosta, 3 rkl voita, 2 dl kermaa, 2 rkl juustoraastetta.

Kala perataan, kuivataan, suolataan ja pannaan uuninkestävälle tarjoiluvadille. Lahna täytetään sienimuhennoksella, joka saa valua osittain vadille. Voinokareita levitetään kalan pinnalle, kerma kaadetaan päälle sekä viimeksi sirotellaan juustoraastetta. Paistumisaika n. 1 1/2 tuntia, lämpötila 200C.

Lisätietoja:

TEEMU TAST
teemu.tast at kymp.net
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29

—-

Kotkan kalamarkkinoiden avauspuhe 14.10.2006

Professori Sakari Kuikka
Helsingin Yliopisto, Kotkan yksikkö

Hyvät Kotkalaiset ja Muut Kalojen Ystävät!

On suuri kunnia saada lausua avajaistervehdys Kotkan kalamarkkinoilla. Kotkalaisuus, meri ja kalat ovat aina kuuluneet yhteen minun mielessäni, niin kaupungissa vierailevana pikkupoikana kuin nykyään kaupungissa työskentelevänä kalataloustutkijana. Pikkupoikaan teki lähtemättömän vaikutuksen satamien puuveneiden määrä ja koko. Aurajoessa killuvat veneet olivat oleellisesti pienempiä. Saaristomeren sokkeloisuus ei vaadi veneeltä samaa merikelpoisuutta kuin Suomenlahden avomerimäisempi luonne.

Kalamarkkinoiden vuoden kalaksi on valittu lahna. Siihenkin liittyy poikavuosien muistoja: Haminan edustan Vasikkasaaresta lähdettiin lahnoja pyytämään tietyllä tuulen suunnalla. Silloin ilmiötä selitettiin sillä että litteänä kalana lahna herkemmin ajautuu virtausten mukana, nyttemmin akateemisen ajattelun kautta uskottavammalta tuntuu että lämpimän pintaveden kasautuminen tuuliselle rannalla houkuttelee lämpimään veteen mieltyneitä lahnoja.

Lahna sopii hyvin teemakalaksi. Kalabiologin näkökulmasta se on ”pitkämuistinen”. Lahnan muistia ei liene testattu kuviopäättelyteisteillä (vielä on muita tutkimusaiheita jäljellä), mutta lahnan pitkäikäisyys tuo mahdollisuuden katsella sen kautta menneisyyden tapahtumia. Suomenlahden lahna on kunnollisessa pyyntikoossa vasta ihmisen täysi-ikäisyyden saavutettuaan, eli parikymppisenä. Saaristomerellä lahnalle sopivaa ravintoa taitaa olla enemmän, sillä siellä kymmenvuotinen teini-lahna sopii tarjoiltavaksi. Muistakaamme siis, että tänään tiskillä nähtävä kala syntyi suurin piirtein samaan aikaan kuin Dingo oli suosionsa huipulla tai kun Olof Palme murhattiin. Lahnankin tapauksessa pitkä ikä herättää kunnioitusta.

Pitkäikäisenä kalana lahna kerää muistoja pitkältä matkalta. Rasvapitoisuus on mukava ilmiö savulahnalle, mutta yhdistettynä pitkäikäisyyteen se mahdollistaa myös ympäristömyrkkyjen kertymisen. Merialueen lahnoista ei ole julkaistu dioksiinipitoisuuksia, mutta esimerkiksi sisävesialueella lahnan pitoisuudet ovat korkeampia kuin muilla lajeilla. Vaikka itse lahnasta pidänkin, niin silti kehotan paikalla olevia nuoria naisia syömään mieluummin esimerkiksi ahvenia ja kuhia. Kulinaristisesti nämä molemmat kuuluvat maailman parhaimpien kalalajien joukkoon.

Lähialueiden kalavarat on rikkaus jota ei tarjota kovin suurelle osalle EU:n asukkaita. En ole koskaan laskenut, mutta uskoisin että pitkälle alle prosentti EU:n kansalaisista voi edes kuvitella käyvänsä itse kalassa niin hyvillä kalavesillä että saaliista riittää vielä naapuritervehdykseenkin. Pitäkäämme huolta näistä kalavaroista ja siitä ympäristöstä jossa ne elävät: ne ovat elävää, arvokasta luonnonhistoriaa!

Julistan näin Kotkan kalamarkkinat avatuiksi. Hyvät kuulijat, nauttikaa näistä erinomaisista luonnonantimista!

Lisätietoja:

Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka
Helsingin yliopisto
Puh. 050-330 92 33

—-

Lehdistötiedote 13.10.2006

Julkaistavissa heti

Kotkan kalamarkkinoiden teemakalana lahna sukulaisineen

Kotkan kalamarkkinat järjestetään Sapokan rannassa nyt viikonloppuna 14.-15. lokakuuta. Tällä kertaa markkinoille on valittu teemakala, joka on lahna sukulaisineen. Lahna on esillä sekä markkina-alueen esityksissä että Maretariumissa.Kotkan kalamarkkinat keräävät aikaisempaan tapaan runsaasti kalan ja kalatuotteiden myyjiä eri puolilta Suomea. Lauantain sääennuste lupaa tosin hieman kosteutta, mutta yleensä kalamarkkinakävijät eivät ole pienestä sateesta säikähtäneet, joten yleisömenestyksestä odotetaan jälleen hyvää, ovathan Kotkan kalamarkkinat viime vuosina olleet yksi kaupungin suurimmista yleisötapahtumista.Markkina-alueena on Maretariumin ja Sapokanlahden välinen alue Kotkansaaren etelälaidalla. Myyntiaika on lauantaina ja sunnuntaina kello 10-16. Kotkan kalamarkkinoilla on tarjolla kalaa ja kalajalosteita, kalaruokia, kalastusvälineitä, veitsiä ja muuta kalaan ja kalastukseen liittyvää tavaraa ja markkina-alueelle on luonnollisesti vapaa pääsy.Markkinat avaa lauantaina kello 12 kalataloustieteen professori Sakari Kuikka Helsingin yliopiston Kotkan yksiköstä. Avajaisissa esiintyy myös kotkalainen kuoro Hyvän tuulen laulajat. Lauantain ohjelmassa on myös kaksi tietoiskua lahnasta, sen käsittelystä ja lahnaruuista. Kellonajat ovat 13 ja 15 ja esiintyjänä on Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast.Lauantaina ja sunnuntaina ongitaan kilpaa Maretariumin ulkoaltaalla. Lauantain kisa on varattu Maretariumin kalakerholaisille, mutta sunnuntain kilpailu, joka alkaa kello 14.00, on avoin kaikille 6-11-vuotiaille. Ilmoittautumisia otetaan vastaan Maretariumin lipunmyynnissä sunnuntaina ja mukaan mahtuu kymmenen ensimmäistä. Onget ja syötit kisaa varten annetaan Maretariumista.Kotimaisiin kaloihin on mahdollista tutustua Maretariumin ulkoaltaalla sekä tietenkin sisällä Maretariumissa, joka on avoinna lauantaina ja sunnuntaina kello 10-17. Maretariumiin pääsee kalamarkkinoiden aikana kaksi yhden hinnalla Kymen Sanomien etukortilla.Kalamarkkinoiden järjestelyissä ovat mukana Kotkan kaupunki, Kotka Maretarium, Kymen Sanomat ja Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto. Järjestäjät muistuttavat, että markkina-alueelle ei saa tuoda koiria eikä muita kotieläimiä edes kytkettyinä (poikkeuksina näkövammaisten opaskoirat, virantoimituksessa olevat poliisikoirat ym.). Kielto perustuu järjestyslakiin. Sapokan alueella liikkuvien on hyvä huomioida, että Sapokankatu on markkinoiden aikana suljettu liikenteeltä Tulikukon mutkan ja Ruotsinsalmenkadun väliseltä alueelta.

Lisätietoja:

TEEMU TAST
teemu.tast at kymp.net
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. (05) 218 24 22, 0500-253 261
Fax (05) 218 22 29

——-

Lehdistötiedote 9.9.2015
Julkaistavissa heti

Euroopan parlamentti kielsi hyljetuotteiden kaupan

Euroopan parlamentti on eilen päättänyt kieltää hyljetuotteiden kaupan lukuun ottamatta inuiittien pyytämiä hylkeitä. Taustalla on Maailman Kauppajärjestön päätös, jonka mukaan EU ei saa suosia omia kansalaisiaan Kanadan ja Norjan kustannuksella.

Euroopan unionin rajoitti voimakkaasti hyljetuotteiden kauppaa vuonna 2009. Tuolloin sallittiin Grönlannin alkuperäiskansojen harjoittamasta metsästyksestä saatujen hyljetuotteiden kauppa ja myös Itämerellä saaliiksi saaduista hylkeistä valmistettujen tuotteiden kauppa, kunhan metsästys toteutetaan eettisesti kestävällä tavalla. Toiminta ei myöskään saanut tuottaa voittoa.

Kanada ja Norja kantelivat EU:n päätöksestä Maailman Kauppajärjestöön, joka katsoi, että EU suosii päätöksessään omia kansalaisiaan Kanadan ja Norjan kustannuksella.

Maailman Kauppajärjestön päätöksen jälkeen Euroopan Unioni olisi voinut poistaa hyljekaupan rajoitukset tai kieltää sellaisten hyljetuotteiden kaupan, jotka on saatu metsästämällä epäeettisesti. Sen sijaan unioni valitsi linjan, jossa rajoituksia kiristetään entisestään ja esimerkiksi Itämerellä metsästetyistä hylkeistä valmistettujen tuotteiden kauppa kielletään kokonaan.

Euroopan parlamentin päätös syntyi sellaisten jäsenmaiden toimesta, joissa ei ole hylkeitä. Ruotsalaiset europarlamentaarikot ja suomalainen Miapetra Kumpula-Natri huomauttivat Euroopan parlamentin istunnossa, että päätös johtaa riistavarojen järkevän käytön vastaiseen tilanteeseen: hylkeiden metsästäminen on sallittua Itämerellä mutta saaliin hyötykäyttö ei.

Suomessa eduskunta on edellyttänyt, että harmaahylkeen metsästystä koskevia säännöksiä ja harmaahylkeiden kaupallista hyödyntämistä tulee helpottaa, koska hylkeiden kalastukselle ja kalankasvatukselle aiheuttamien vahinkojen rahallinen korvaaminen tulee kalliiksi. Itämeren harmaahyljekanta on kasvanut yli kaksinkertaiseksi 2000-luvulla. Viime vuonna hyljelaskennoissa nähtiin yli 30.000 hallia.

Lisätietoja:
><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>
TEEMU TAST
Toiminnanjohtaja
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
Mariankatu 18 A 10
48100 Kotka
Puh. 0500 253 261
teemu.tast@kymp.net
www.merikala.fi
<>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <><