Verkkosivustomme uudistuu

Verkkosivumme ovat parhaillaan uudistustyön alla. Uudelle, tosin vielä keskeneräiselle sivustolle pääset tästä linkistä. Sivuja siivotaan ja muokataan vielä jonkun aikaa, joten pahoittelemme mahdollisia hankaluuksia esim. sivustolle pääsyn kanssa!

Lohikalojen syysrauhoitus alkaa 1. syyskuuta

Tiedote. Julkaistu: 31.08.2022 / Kalatalouden Keskusliitto

Kalastuslain mukainen lohikalojen syysrauhoitus joessa ja purossa alkaa torstaina 1. syyskuuta ja jatkuu marraskuun loppuun. Rauhoituksella suojataan syyskutuisten lohikalojen nousua lisääntymisalueille jokiin ja puroihin sekä kalojen kuturauhaa.

Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa lohikalojen syysrauhoituksesta. Rauhoitus on voimassa joki- ja purovesistöissä 1.9.–30.11 välisenä aikana. Rauhoitusaika koskee taimenta, lohta, siikaa ja nieriää. Poikkeuksen muodostaa järvilohi, jonka rauhoitus on alkanut jo 1.8. Siika on rauhoitettu mereen laskevissa joissa ja puroissa. Nieriän rauhoitus koskee Vuoksen vesistöä.

Rauhoituksella suojataan syyskutuisten lohikalojen lisääntymistä. Lohikalat nousevat syksyllä kutemaan jokiin ja puroihin ja kaloille on syytä antaa kuturauha.

Syysrauhoitus aiheuttaa lisätyötä myös kalastuksenvalvonnalle. Kalan ollessa kudulla se on haavoittuvaisimmillaan. Lohikalojen kutuaikana aktiivisesta kalastuksenvalvonnasta on suurta hyötyä kalakantojen turvaamisessa. Kalastajien on muistettava, että rauhoitettujen lohikalojen pyytämisestä voi koitua tuhansien eurojen lasku.

Huomaathan, että myös verkkokalastus on kielletty vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa 15.8.–30.11. sekä meressä kilometriä lähempänä vaelluskalavesistöön kuuluvan joen suuta 15.8.–31.10.

Tarkemmat tiedot kalojen rauhoitusajoista löytyvät Kalatalouden Keskusliiton sivuilta. Samasta paikasta löytyy myös linkki, josta näet kalojen suojeluarvot!

Tarkemmat tiedot kalastusrajoituksista löytyvät osoitteessa Kalastusrajoitus.fi

Lisätietoja lohikalojen rauhoituksista:
Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh 044 4931 457

<>< <>< <><

Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.

Artikkelin kuva:
Kutuasuinen koiraslohi Kymijoelta.
Kuvaaja: Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto

Viestikapula-hanke on loppusuoralla

Merikalastajain Liitossa on vielä elokuun loppuun saakka meneillään Viestikapula-hanke, jonka tavoitteena on muun muassa kohentaa Liiton tiedotusta ja viestintää sekä lisätä yleisesti ottaen tietoa Liiton toiminnasta ja palveluista sen laajalla toiminta-alueella, joka ulottuu Kotkasta Kouvolaan ja Pyhtäältä Virolahdelle.

Hanke on edennyt suunnitelmien mukaan. Sen aikana on muun muassa selvitetty vesialueiden omistajien yhteystietoja, perustettu Instagram-tili (@esmerikala) ja aktivoiduttu verkkosivuston päivityksessä. Lisäksi on oltu esillä tapahtumissa, kuten Kotkan kalamarkkinoilla ja Kotkan meripäivien Itämeri-kylässä, pidetty lapsille kalastustapahtumia Kotkassa ja Korialla, sekä kerrottu toiminnasta Kouvolan Marttakahviolla pariinkin otteeseen ajankohtaisten kalastukseen ja vesialueiden omistamiseen liittyvien aiheiden ohella.

Hankkeeseen liittyen tehtiin vesialueiden omistajille suunnattu kysely, jonka avulla pyrittiin kartoittamaan vesialueiden nykytilannetta, niille mahdollisesti kaavailtuja tulevaisuuden suunnitelmia sekä sellaisia neuvonta- ja palvelutarpeita, joihin Merikalastajain Liitto voisi vastata. Hanke lähetettiin 85 vesialueen omistajalle – yksityishenkilöille, kalastusosakaskunnille ja yrityksille – ja siihen saatiin kaikkiaan 36 vastausta (vastausprosentti 42 %).

Vastausten tiivistelmänä voidaan todeta, että alueilla toimivat kalastusosakaskunnat ovat pääosin järjestäytyneitä ja aktiivisia, niillä on ajanmukaiset säännöt ja niiden vesialueista ja kalakannoista huolehditaan säännöllisillä kalaistutuksilla sekä hoito- ja kunnostustoimenpiteillä, kuten ruovikon niitolla. Yli puolet vastanneista osakaskunnista myy kalastuslupia sekä osakkailleen että ulkopuolisille, ja lista lupamyyjien yhteystiedoista ja niiden päivittämisestä verkkosivuillemme onkin yksi asia, jota myös olemme hankkeen aikana pyrkineet tekemään.

Neuvonnallisia tarpeita kartoitettaessa eniten kiinnostusta oli vesialueiden kunnostuksiin, kalatalousalueiden toimintaan ja kalanistutuksiin liittyvään neuvontaan ja tiedottamiseen. Myös osakaskuntien järjestäytymiseen ja yhdistymiseen sekä Merikalastajain Liiton toimintaan liittyvää tiedotusta kaivattiin usealla taholla. Lisäksi toivottiin neuvontaa elinkeinotoiminnan kehittämiseen, merimetsotuhoihin ja kalastuksenvalvontaan liittyen. Selkeitä ohjeita omien tietojen päivittämiseen kaivattiin ja osalla ei ollut lainkaan tietoa siitä, että omistajataho on ylipäätään velvoitettu itse ilmoittamaan monelle eri taholle yhteystietonsa.

Kyselyn tulokset osoittavat, että meillä on jatkossakin työsarkaa edessämme. Hankkeen avulla saimme luotua työlle hyvän perustan ja jatkossa tiedämme, millaista neuvontaa ja tiedotusta meiltä kaivataan. Tapahtumien mukanaan tuoma verkostoituminen ja yhteistyö lukuisien muiden toimijoiden kanssa on myös hyvänä apuna tuleville suunnitelmille ja hankkeille. Pyrimme tulevaisuudessa päivittämään verkkosivujamme entistä paremmin ja tuomaan sitä kautta ajankohtaista asiaa alueen vesienomistajien tietoon. Lämpimästi kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Vielä on kesää ja elokuuta jäljellä, ja me olemmekin hankkeessa vielä hetken täydessä työn touhussa. Verkkosivujen ja logon uudistukset ovat työn alla ja tapahtumiakin on vielä kirjattuna kalenteriin. Olemme mukana ainakin Itämeri-päivänä Kotka Maretariumin edustalla olevassa Itämeri-kylä Pop-Upissa kertomassa, miten me kaikki voimme pienin teoin toimia yhteisen Itämeremme hyväksi. Tästä on hyvä jatkaa kohti syksyä!

Hankkeen takana:
Leader Sepra / Kalaleader, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto EMKR / Suomen toimintaohjelma 2014-2020

Kotkan Meripäivillä väritettiin ja tunnistettiin kaloja Itämeri-kylässä

Kotkan Meripäiviä vietettiin viime viikolla 27.-30.7.2022 ja myös me olimme siellä mukana! Pisteemme sijaitsi Sapokan rannassa olevassa Itämeri-kylässä. Teltassa oli paljon kävijöitä kaikkien neljän päivän aikana ja kiitämmekin osaltamme lämpimästi kaikkia Itämeri-kylän muita toimijoita ja kylässä sekä erityisesti tietenkin pisteellämme vierailleita!

Meidän pöydässä oli tarjolla sekä tietoa että tekemistä. Meripäivien hulinassa oli hyvä hetkeksi levähtää värittämään kaloja, joita kertyikin pienten ja vähän isompienkin taiteilijoiden toimesta peräti 233 kappaletta. Kalat ripustettiin esille kalaverkkoon ja tuotoksesta kertyi todella hieno ja värikäs saalis!

Pisteellämme oli tarjolla myös aivonystyröiden hierontaa kahden erilaisen kalavisan merkeissä. Helpommassa versiossa arvuuteltiin neljää melko tuttua kalaa ja vaativammassa peräti 73:a Suomessa tavattua kalaa. Helpompaan arvontaan osallistuttiin runsain määrin: vastauksia kertyi neljän päivän aikana yhteensä 297 kappaletta! Vaativampaan tehtävään saimme 18 vastausta. Kalajulisteen äärellä käytiin monia mielenkiintoisia keskusteluja ja pähkäiltävää riitti molemmissa visailuissa.

Arvoimme helpomman visan osalta joka päivä kaksi voittajaa. Voittajia olivat:
* keskiviikkona Enni Manninen, Tesjoki ja Urho Markkanen, Kotka
* torstaina Irja Uhre, Tampere ja toinen voittaja Kuopiosta (ei nimen julkaisulupaa)
* perjantaina Aino Lindqvist, Kotka ja Linnea Mäkilaurila, Vantaa
* lauantaina Sella Norema, Kotka ja toinen voittaja Kotkasta (ei nimen julkaisulupaa)

Vaativamman visan osalta palkitsimme tietäjien joukosta parhaiten osanneen henkilön, joka oli vasta 9-vuotias Paavo Sinisalo Ummeljoelta. Paavon kalatietous sai meidät aivan ihmetyksen valtaan ja toivotamme Paavolle oppimisen iloa myös jatkoon! Paavon lisäksi palkitsimme vielä neljä muuta visaajaa: Samuli Huuhilo, Helsinki, Miikka Elfvengren, Kotka, Adam Vilpponen, Kotka sekä yhteistyössä visaa tehneet Satu Laakso, Venla Yinusa ja Noora Kaksonen, Kotka. Onnittelut kaikille voittajille, palkinnot on toimitettu/postitettu voittajille.

Nyt palataan taas normaaliin arkeen ja syksyisiin touhuihin. Nähdäänhän taas ensi vuonna Meripäivillä, Itämeri-kylässä!

Ankeriaan pidennetty rauhoitus alkaa – tärkeämpää olisi turvata ankeriaiden vaellusyhteydet

Tiedote. Julkaistu: 29.07.2022 / Kalatalouden Keskusliitto

Ankeriaan uusi rauhoitusaika astuu voimaan maanantaina 1.8. Ankeriaan kalastus on jatkossa kielletty 1.8.–30.6. eli 11 kuukautta vuodesta. Uusi päätös estää suurelta osin osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden omistajien varoin tehtyjen ankeriasistutusten hyödyntämisen. Pelkkä rauhoitus ei ankeriasta pelasta vaan lajin suojelemiseksi on poistettava myös vaellusesteitä, toteaa Kalatalouden Keskusliitto.

Valtioneuvosto antoi heinäkuussa asetuksen, jolla äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun ankeriaan kalastus kiellettiin Suomessa kokonaan lukuun ottamatta heinäkuuta. Asetusmuutoksella toimeenpannaan EU-asetuksessa (2022/109) ankeriaan suojaksi säädetty velvoite, jonka mukaan ankeriaan kalastus tulee kieltää merialueella vähintään kolmen kuukauden ajaksi elokuun alun ja helmikuun lopun välillä. Valtioneuvosto päätti rauhoitusajaksi koko vuoden heinäkuuta lukuun ottamatta eli huomattavasti pidempänä kuin EU-asetuksen vaatimus. Lisäksi kalastuskielto koskee myös sisävesiä.

Kalatalouden Keskusliitto ja sen jäsenjärjestöt vastustivat näin jyrkkää kalastuskieltoa

Vuosikymmenten aikana osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden omistajien varoin tehdyt ankeriasistutukset jäävät nyt lähes kokonaan vaille niille ajateltua tuottoa, kun kaloja ei saa pyytää kuin yhden kuukauden ajan vuodessa. Kalatalouden Keskusliiton mukaan viimeisen 15 vuoden aikana on istutettu yli 1,1 miljoonaa ankeriaanpoikasta yksityisin varoin.

– Istutuksiin käytetty rahamäärä on ollut mittava. Varsinkin vaellusesteiden takana olevilla alueilla 11 kuukauden kalastuskielto sotii voimakkaasti tavallisten ihmisten oikeustajua ja maalaisjärkeä vastaan, koska rajoitus ei millään tavalla palvele ankeriaan suojelutarkoitusta, kertoo toiminnanjohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitosta.

Ankeriaaseen kohdennettu kalastus on Suomessa vähäistä. Suomessa parhaimmillaan jopa 70 % istutetuista ankeriaista selviää vaellukselle, kun Keski-Euroopassa vastaava luku on vain muutama prosentti. EU:n ankeriasasetuksen tavoite, jonka mukaan 40 % ankeriaista tulee päästä vaellukselle, täyttyy siis jo ilman pidennettyä rauhoitusaikaa Suomen osalta hyvin.

Uudessa kansallisessa asetuksessa mainitaan, että nousuesteiden yläpuolelle istutettuja ankeriaita voitaisiin pyytää ELY-keskusten harkinnassa olevien poikkeuslupien avulla. Poikkeuslupa olisi Kalatalouden Keskusliiton mukaan erittäin toivottava, mutta nähtäväksi jää kuinka lupia tullaan myöntämään.

Ankeriaiden vaellusyhteydet tulisi turvata

– Ankeriaan tulevaisuuden kannalta pidämme tärkeämpänä vapaan vaelluksen alueen laajentamista vaellusesteiden purku- ja ohitusratkaisuilla sekä istutusten keskittämistä alueille, joista on vaellusyhteys mereen, Karttunen toteaa. Tämä koskee niin Suomea kuin koko Eurooppaa.

Lisätietoja ankeriaan kalastuksesta ja istutuksista:

Toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, p. 050 385 0875

<>< <>< <><

Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.

Liitteet
Ankeriaan kalastus on jatkossa kielletty 1.8.–30.6. eli 11 kuukautta vuodesta. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto