Vuoden 2020 kalastuskiintiöiden haku on alkanut

VUODEN 2020 TOIMIJAKOHTAISTEN KALASTUSKIINTIÖIDEN, EI-SIIRRETTÄVÄN
KÄYTTÖOIKEUDEN SUOMENLAHDEN LOHELLE SEKÄ ITÄMEREN PÄÄALTAAN JA
SUOMENLAHDEN SILAKALLE, HAKU ELY-KESKUKSESTA ALKAA 14.10.2019

ELY-keskus avaa vuoden 2020 toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden sekä ei-siirrettävän
käyttöoikeuden haun ajalle 14.10. – 29.11.2019 klo 16:15 mennessä.
Kiintiönhaku

Kiintiön haku on mahdollinen vain käyttöoikeuksien haltijoille.
Sähköisesti täytettävä kiintiönhakulomake on osoitteessa:
https://anon.ahtp.fi/_layouts/Lomake.ashx?LomakeID=10113
Niille siirrettävän ja ei-siirrettävän käyttöoikeuden haltijoille, jotka eivät ole ilmoittaneet
sähköpostiosoitettansa ELY-keskukselle, hakulomake lähetetään kirjeenä.
On erittäin tärkeää, että hakuaikaa noudatetaan ja että vuoden 2019 kiintiömaksu on suoritettu
ajallaan.

ELY-keskus tekee vuoden 2020 kiintiöpäätökset troolikalastukseen ennen vuodenvaihdetta ja
silakan rysäkalastukseen sekä lohenkalastukseen alkuvuonna 2020.

Ei-siirrettävän käyttöoikeuden ja kiintiönhaku
Ei-siirrettävän käyttöoikeuden haku koskee Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakan
rysäkalastusta sekä Suomenlahden lohenkalastusta ja on mahdollinen vain ryhmän I aloitteleville
kaupallisille kalastajille joilla on merialueelle rekisteröity kalastusalus. Tätä koskevan
toimijakohtaisen kalastuskiintiön 2020 haku tapahtuu samalla lomakkeella kuin ei-siirrettävän
käyttöoikeuden haku.

Hakulomake ei-siirrettävän käyttöoikeuden ja sen perusteella myönnettävän kalastuskiintiön
hakemiseen on saatavilla pyynnöstä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.

Hakulomakkeet toimitetaan sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi tai
postitse osoitteeseen: Varsinais-Suomen ELY-keskus, PL 236, 20101 Turku

Lomakepyynnöt ja tiedustelut:
Kalastusmestari Aki Koskinen, puh. 0295 023 025 aki.koskinen@ely-keskus.fi

Kalatalousalueet aloittavat

Uuden kalastuslain mukaiset kalatalousalueet aloittavat toimintansa 2019. Kymijoki-Kotka-Pyhtää kalatalousalue tulee kattamaan Pyhtään ja Kotkan merialueen (Kaarniemeä lukuun ottamatta) ja Kymijokivarren Voikkaalle asti. Haminan-Virolahden kalatalousalueeseen kuuluvat Haminan ja Virolahden merialueet sekä Kotkasta Kaarniemen alue ja näille merialueille laskevat jokivedet. Nykyiset Pyhtään, Kotkan, Haminan ja Virolahden kalastusalueet lakkaavat.

Kalatalousalueen tehtäviksi tulevat alueen kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu, kalavarojen käyttöön liittyvä tiedottaminen, kalastuksen valvonnan järjestäminen sekä kalastuksen ja kalakantojen hoidon seurantatietojen kerääminen. Näitä tehtäviä varten kalatalousalue laatii käyttö- ja hoitosuunnitelman, jonka ELY-keskus hyväksyy. Kalatalousalue on vastuussa suunnitelman toimeenpanosta ja sen vaikutusten seurannasta. Kalatalousalue myös edistää yhtenäislupa-alueiden muodostamista vapaa-ajankalastuksen ja kaupallisen kalastuksen tarpeisiin sekä jakaa viehekalastuksesta kertyneet korvausvarat vesialueen omistajille.

Euroopan parlamentti hyväksyi hyljetuotteiden myyntikiellon

Vuodenvaihde 2005-2006 138Euroopan parlamentti päätti vuonna 2015 kieltää hyljetuotteiden kaupan lukuun ottamatta inuiittien pyytämiä hylkeitä. Taustalla on Maailman Kauppajärjestön päätös, jonka mukaan EU ei saa suosia omia kansalaisiaan Kanadan ja Norjan kustannuksella.

Euroopan unioni rajoitti voimakkaasti hyljetuotteiden kauppaa vuonna 2009. Tuolloin sallittiin Grönlannin alkuperäiskansojen harjoittamasta metsästyksestä saatujen hyljetuotteiden kauppa ja myös Itämerellä saaliiksi saaduista hylkeistä valmistettujen tuotteiden kauppa, kunhan metsästys toteutetaan eettisesti kestävällä tavalla. Toiminta ei myöskään saanut tuottaa voittoa.

Kanada ja Norja kantelivat EU:n päätöksestä Maailman Kauppajärjestöön, joka katsoi, että EU suosii päätöksessään omia kansalaisiaan Kanadan ja Norjan kustannuksella.

Maailman Kauppajärjestön päätöksen jälkeen Euroopan Unioni olisi voinut poistaa hyljekaupan rajoitukset tai kieltää sellaisten hyljetuotteiden kaupan, jotka on saatu metsästämällä epäeettisesti. Sen sijaan unioni valitsi linjan, jossa rajoituksia kiristetään entisestään ja esimerkiksi Itämerellä metsästetyistä hylkeistä valmistettujen tuotteiden kauppa kielletään kokonaan.

Euroopan parlamentin päätös syntyi sellaisten jäsenmaiden toimesta, joissa ei ole hylkeitä. Ruotsalaiset europarlamentaarikot ja suomalainen Miapetra Kumpula-Natri huomauttivat Euroopan parlamentin istunnossa, että päätös johtaa riistavarojen järkevän käytön vastaiseen tilanteeseen: hylkeiden metsästäminen on sallittua Itämerellä mutta saaliin hyötykäyttö ei.

Suomessa eduskunta on edellyttänyt, että harmaahylkeen metsästystä koskevia säännöksiä ja harmaahylkeiden kaupallista hyödyntämistä tulee helpottaa, koska hylkeiden kalastukselle ja kalankasvatukselle aiheuttamien vahinkojen rahallinen korvaaminen tulee kalliiksi. Itämeren harmaahyljekanta on kasvanut yli kaksinkertaiseksi 2000-luvulla. Viime vuonna hyljelaskennoissa nähtiin yli 30.000 hallia.

HalliKuva: Ilkka Korhonen

Linkki http://www.europarl.europa.eu/ep-live/fi/plenary/search-by-date